keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Essence kokemuksia

Onko teille Essencen kosmetiikka tuttua? Itse en ole kyseistä merkkiä aiemmin käyttänyt, vaikka olenkin huomannut kyseisen merkin ilmaantuneen kauppoihin, vaikka yleensä kävelen näiden halpiskosmetiikka hyllyjen ohi aika nopsaan sillä mentaliteetillä, että halpa ei voi olla hyvää, joten erittäin mielenkiinnolla lähdin testaamaan tätä itselleni uutta merkkiä. Saksalainen Essence merkkihän tunnetaan edullisista hinnoistaan, mutta laadusta tinkimättä, joten olikin mielenkiintoista tosiaan testata tuota laatua. Itse olen mieltänyt sarjan enemmänkin nuorten sarjaksi ehkäpä juuri halvan hinnan takia, mutta mikä estää meitä vanhempiakaan käyttämästä tuota. Tosin kyllähän nuorisokin on nykyään aika laatutietoista eli mikä tahansa ei kelpaa.


Kynsilakkoja tulikin testaukseen aika iso läjä ja pikkuneidin kanssa näitä innokkaina testailtiin. Lakka pysyi muutaman päivän, ennen kuin lähti lohkeilemaan kärjistä. Itse tykästyin erityisesti tähän kullan sävyyn. Tuo kivaa bling blingiä kynsiinkin. Kynsilakan poistoon kokeiluun tuli tämä sponge nail polish remover, joka on siitä kätevä, että sinne tungetaan vaan sormi sisään ja kynsilakat jäävät sinne. Oikeaa laiskan naisen kynsilakan poistoa, joka sopii erityisen hyvin meikäläiselle. Kynsilakan poisto on jotenkin niin tylsää hommaa. Tässä oli myös kiva tuoksu.





Huulipunat olivat pysyvyydeltään ihan suht ok, mutta omaan makuuni hieman liian mattoja. Toki niihin saa lisää säihkettä, jos sipaisee päälle esim. lip oilia. Miinuksena voisi sanoa huulipunan todella äitelän tuoksun. Ehkä juurikin enemmän nuorison makuun, mutta itse tykkään neutraalimmasta tuoksusta.


Luomiväririntamalta tuli testaukseen kaksi eri väriskaalan luomiväripalettia. Kussakin on kahden toisiinsa sopivaa väriä lähtien vaaleista sävyistä tummiin. Plussaa nämä saavat siitä, että samasta paletista löytyvät sekä mattapintaisia, hohtavia ja metallihohtoisia värejä. Lisäksi näissä oli aika hyvä pigmentti.

Rajauskynässä on kaksi eri tussimaista päätä. Toisesta päästä löytyy ohuempi ja toisesta paksumpi. Itse tykästyin enemmänkin tuohon ohuempaan päähän. Pysyvyydeltään tämä on ollut tosi hyvä. Ainoa ongelma tuossa kynässä on ollut, että pitää heti ensi yrittämällä saada tuo rajaus tehtyä kunnolla, kun paikkaaminen on vähän hankalaa. Kynä on kuitenkin sen verran kova, että jos menet toisen kerran yrittämään paikkausta, niin melkeinpä vetää tuon vanhan viivan pois. Tämä ei ole yksistään Essencen kynän ongelma, vaan yleensäkin rajauskynien ongelma, joten siksi tykkään enemmän nestemäisistä eyelinereistä, koska niillä saa korjattua rajauksen helpommin. Lisäksi kun käytän normaalisti silmälaseja eli meikatessa ne täytyy tietysti ottaa pois ja täytyy asettua tosi lähelle peiliä, että näkee mihin tuon rajauksen vetää, niin törmään aina tuolla kynällä peiliin, kun on sen verran pitkä, kun molemmissa kynän päissä on tuo tussi.

Ripsiväreistä testasin vedenpitävää ja tavallista mascaraa. Sipaisin toiseen silmään toista ja toiseen toista. Pysyvyydessä en käytössä huomannut mitään eroa eikä varissut poskille. Itse tosin tykkään enemmän tuuheuttavimmasta ja pidentävistä ripsiväreistä, mutta muuten toimivat ihan hyvin.



Testaukseen tuli myös erilaisia poskipunia ja aurinkopuuteri. Kaikkia näitä en pystynyt testailemaan, kun meidän pikkuherra teki vähän lähempää tuttavuutta näiden kanssa ja osa menikin sitten ihan rikki pienten kätösten tiputellessa niitä lattialle. Essenseltä löytyy myös söpöjä siveltimiä, joita tietysti meidän neiti heti himoitsi näiden meikkien lisäksi.


Camounflage 2 in 1 make-up & concealer meikkivoiteita tuli kolmessa eri sävyssä (10, 20 ja 30). Itse tykkään peittävistä paljon pigmenttiä sisältävistä meikkivoiteista, koska ihollani on myös virheitä, joita täytyy saada peittoon. Nämä kyllä peittivät ne tosi hyvin eli jos kaipaa hyvin peittävää meikkivoidetta edulliseen hintaan, niin voin kyllä tätä suositella. Meikkivoide jätti myös iholle mukavan mattapinnan ja se oli myös helppo levittää tasaiseksi. Itse käytän päivittäin Lancomen Tein Idole Ultra -meikkivoidetta, jolle tämä Essensen meikkivoide ei ihan pärjännyt, mutta onhan hinta tähän verrattuna aika paljon halvempi.

Itse kun käytän joka päivä huulipunaa, niin meidän neiti sai nämä lip oilit käyttöönsä. Näissä sama äitelä tuoksu, joka huulipunissa, joten ovat varmaankin enemmän nuorison mieleen.


Summa summarum testailun tuloksista. Todella kukkaroystävällinen sarja ja erityisesti pidin Camounflage 2 in 1 make-up & concealer meikkivoiteiteesta, jossa oli mielestäni erinomainen hintalaatu suhde, vaikka ei ihan pärjännytkään Lancomén meikkivoiteelle. Hintaansa nähden koko sarja oli kyllä yllättävän laadukas.

Onkos teillä kyseinen sarja tuttu ja mitäs olette tykänneet?

*tuotteet saatu*

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Michael Kors ja Sulo Vilén


Oi tiedättekös sen tunteen, kun menet vain muuten katsomaan  lempiliikkeeseesi ja huomat, että koko kaupan valikoima on -50 % alennuksessa. No tietäähän sen miten shopaholicin käy. Eihän sieltä kaupasta vähän aikaan sitten poistutakaan, vaikka piti vain mennä pikaisesti katsomaan ja todellakin mentaliteetillä, että mitään en osta, varsinkaan laukkuja, kun en todellakaan niitä tarvitse lisää. Jotenkin tuo -50 % -alennuskyltti kuitenkin taas muutti aivoissani tuon ei -sanan, kyllä -sanaksi ja se olikin sitten taas menoa. No kun kerran halvalla saa tai no en tiedä voiko noita halvoiksi silti sanoa, mutta onhan se huima säästö, kun saa hinnasta puolet pois, joten olihan se ihan pakko ostaa sitten muutama uusi Michael Korsin laukku. Tällaiset kaunokaiset minulle sitten päätyivät Michael Korsin liikkeestä meidän Jenkkireissulta. Ja tietysti niissä pitää olla tuota bling blingiä mukana, koska harakkahan rakastaa kaikkea kiiltävää ja noissahan tuota kullan kimallusta riittää.

Isompi Michael Korsin Harper laukku päätyi työlaukuksi, kun sinne mahtuu tavaraa ja pienempi valkoinen Michael Korsin Vivianne shoulder bag sitten vähän enemmän iltalaukun tyyppiseksi, kun en minä voi noin pienellä laukulla lähteä minnekään, kun aina niin hirmuinen määrä tavaraa mukana. Tuo pienempi laukku on kyllä siitä kätevä, että tuon hihnan saa pidennettyä tosi pitkäksi tai sitten kannettua ihan normaalina pienenä käsilaukkuna.

Myöhemmin näistä laukuista sitten kuvia ihan in action.
Teettekös te koskaan tällaisia heräteostoksia, no kun kerran halvalla saa? Hih meikäläinen taitaa olla aika mestari näissä Sulo Vilén ostoksissa.



lauantai 15. huhtikuuta 2017

Pääsiäista ja kohti Roomaa


Meidän koti on pukeutunut taas pääsiäisasuun, vaikka ei niistä paljon ehditä nauttimaankaan, kun ollaan pääsiäisen vietossa suurimmaksi osaksi muualla. Matkasin lasten kanssa viettämään pääsiäistä mummolaan torstai iltasella ja tänään matkataan takaisin kotiin ja huomenna aamulla klo 6 pitääkin olla lentokentällä, kun lähden kahden isomman lapsen kanssa kohti Roomaa. Pienimmäinen jää mummolaan hoitoon, kun olisi vähän haasteellista olla yksin kolmen noinkin pienen lapsen kanssa matkoilla, kun ei koskaan tiedä mitä voi sattua. 

Roomaan on taitanut näin pääsiäisenä matkata joku muukin pääsiäisen viettoon, joten saadaan varatua varmaan aikamoiseen ihmispaljouteen. Ollaan viikko reissussa, joten ehkä suurin osa pääsiäisturisteista on sitten jo loppuviikosta poistuneet ja päästään mm. Vatikaaniin vähän vähemmässä tungoksessa. Viime Rooman reissusta on tasan kymmenen vuotta, joten ei ole ihan tuoreessa muistissa Rooman kuviot ja silloin ei ollut lapsista vielä tietoakaan, joten mielelläni otan kaikki Rooman matkavinkit vastaan varsinkin lapsinäkökulmasta.

Sääennuste ei ole luvannyt Roomaan kovinkaan lämmintä keliä tulevaksi viikoksi, vaikka onhan siellä toki paljon lämpimämpää mitä täällä on. Sääennuste on luvannut nyt n. 20-16 astetta ensi viikoksi, joten ihan ei taida olla shortsi kelit ja öisin voi mennä jopa 4 asteeseen. Toki eihän me yöllä missään liikuta, mutta tuo yölukema tietää kyllä viileitä aamujakin. Matkalaukkuun onkin pakattu paljon pitkähihaisia.

Meidän Rooman matkaa voi seurata instagramin puolelta ja nyt kun sain uuden puhelimen myötä myös Instagram live feedin -lähetyksen käyttööni, niin sieltä saatte live videoita Roomasta reissun päältä. Toki yritän ladata niitä myös facebookin puolelle. Instagram tiliäni pääset seuraamaan tästä nimellä kristallinhohtoa ja facebookin pääset täältä.

Tässä vielä meidän tämän vuoden pääsiäisasua. Suurin osa näistä pääsiäiskoristeita ostin nyt helmikuun Jenkkireissulta. Suomesta kun ei oikein saa mitään tällaisia, joten on sieltä asti raahattava.






Nämä yläkuvan suklaapuput ovat siinä mielessä hauskat, että ovat sisältä jotain ei syötävää massaa. Säilyvät siis vuodesta toiseen meillä eikä kukaan iske hampaitaan niihin. 




Meidän ulko-oven vierustalla koristaa myös pääsiäsipupu toivottamassa vieraat tervetulleiksi. 

Ihanaista pääsiäisen jatkoa ja toivottavasti kuullaan tuolla Instan ja facebookin puolella reissun tiimoilta.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Palmusunnuntain virpojat

 

Nyt tulee tämä postaus vähän jälkijunassa, kun tuo palmusunnuntain virpominen oli jo melkein viikko sitten, mutta kun ei ole vaan ehtinyt koneelle saakka. Tosin osassa päin Suomea, ilmeisesti ainakin Pohjanmaalla, trullit liikkuvat vasta huomenna pääsiäislauantaina, joten siinä mielessä ei siis olla yhtään jälkijunassa näiden kuvien kanssa. 

Meillä virpomisoksat koristeltiin yhteistuumin palmusunnaintan aaton aattona, vaikka äippä niitä taisi eniten koristella, kun lapsille tuli kyllästyminen aika äkkiä tuohon väkertelyyn ja taisi tulla telkkarista sopivasti jotain mielenkiintoisempaa. No mutta saatiin iso kasa vitsoja kuitenkin aikaiseksi.

Meillä virpomaan lähdettiin pienimmän pikkumiehen ja neidin kanssa sekä naapurin tyttöjen kera. Isoimmainen oli koko päivän lätkäotteluissa, joten häneltä jäi sitten virpomiset kokonaan välistä. Tosin osa saaliista jätettiin kyllä hänelle ja äipällekin liikeni vähän virposmispalkkiota.



Meidän perinteisiin ei ole kuulunut noidaksi pukeutuminen, vaan ollaan vaaleanpunaisia pääsiäispupuja, koiria tai hiirulaisia. Ne ovat vaan niin söpöjä ja kun ei noita pukuja tule oikein muualla käytettyä, joten ovat päätyneet meillä virpomispuvuiksi.





Aika ison saalis meidän lapsukaisille tuli, joita piti tietysti heti maistella. 


Kävikös teillä paljon virpojia vai odotellaanko teillä vasta huomisia trulleja?

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Kevättä rinnassa messupäivän jälkeen


Mitäs sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu? Täällä ollaan nautittu tänään oikein urakalla messutunnelmista. Ensin luonnonkaunismessuilla ja siitä suoraan kevätmessuille. Koko päivä tuolla sitten menikin, kun taas niin paljon katsottavaa ja aina jää suustansa kiinni joka paikkaan. Molempia messuja vietetään nyt viikonloppuna Helsingin messukeskuksessa ja luonnonkaunismessut messukeskuksen talvipuutarhassa, joten voi yhdistää kahdet eri messut samalla kun tuolla käy. Suosittelen kyllä molempia messuja.

 Nyt ruvetaankin sitten valmistautumaan lasten suureen h-hetkeen, nimittäin palmusunnuntain virpomiseen. Pajunkissat käytiin keräämässä jo hyvissä ajoin ja eilen sitten tehtiin niitä yhteistuumin urakkanatyönä tai lopussa kävi siten kuten muinakin vuosina, että minähän niitä sitten vielä viimeisenä vielä väsäilin, kun lapset kirmaisivat sitten jo leikkeihinsä. Kivan värikkäitä vitsoista taas tulikin. Ehkä pitäisi jättää osa omaan maljakkoon tuomaan pääsiäisen tunnelmaa. Nyt täytyy vaan toivoa, että huomenna on kiva virposmikeli ja lapsirakkaita ihmisiä ovien takana. Ehkä äippäkin sitten saa maistaa jonkun saalistaa sitten vaivan palkaksi ja ollaan sitten kaikki mukavassa sokerihumalassa sunnuntai iltasella :)

Joten eipä tässä muuta kuin virvon varvon -terkuin kohti huomista! Loppuilta meneekin sitten jalat pöydän päällä ja sohvalla röhnöttäen. Se on nyt ansaittu tiukan messupäivän jälkeen.


keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Voittaja selvillä


Kevätmessujen lippujen voittaja on selvinnyt ja arpaonni suosi Souliinaa S:ää. Messuliput lähtevät sähköisinä tänään eteenpäin. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistujille! 

Kevätmessut alkavat jo huomenna Helsingin messukeskuksessa ja jatkuvat sunnuntai iltaan saakka. Ehkä törmätään messujen tiimellyksessä :)



maanantai 3. huhtikuuta 2017

Voita liput kevätmessuille!

Ensi viikon torstaista lähtien Helsingin Messukeskuksessa järjestetään taas ihanat Kevätmessut, jossa aihealueina Oma Piha, Oma Koti, Oma Mökki, Sisusta sekä Lähiruoka&luomu. Sain arvottovaksi kyseisille Kevätmessuille kaksi lippua, jotka arvon yhdelle voittajalle. 

Arvonta loppuu jo keskiviikkona, jotta ehdin lähettämään kyseiset liput sähköisinä voittajalle ennen kuin messut starttaavat torstaina.



Arvonnan säännöt ovat seuraavat:
1. Saat yhden arvan jättäällä yhteystietosi/nimimerkkisi. Myös anonyymit voivat osallistua

2. Saat kaksi arpaa, mikäli olet julkinen lukijani tai klikkaudut sellaiseksi arvonnan aikana. Lukijapaneeli löytyy blogin sivupalkista
 
3. Saat kolmannen arvan tykkäämällä Kristallin hohtoa -blogin facebook sivuista 
 
4. Saat neljännen arvan seuraamalla Instagram tiliäni Kristallinhohtoa.

Eli maksimimäärä arpoja on neljä. Kerrothan kuinka monella arvalla olet mukana 
Arvonta päättyy ke 5.4 klo 18.

Onnea arvontaan!
Kevätmessut ovat auki 6-9.4. Toivottavasti nähdään messuilla!

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Laveran uutuuksia

Minulle on taas kertynyt iso kasa Laveran uutuuksia, joista en ole vielä tänne blogiini saakka ehtinyt kertoilemaan. Osa tuotteista tuli jo syksyllä ja osan testaaminen on vähän jäänyt, kunnes nyt inspiroiduin testaamaan loputkin tuotteet ja kirjoittamaan niistä teillekin. Tunnustaudun Lavera faniksi ja olen erityisen tykästynyt merkin tuotteisiin. Hinta-laatusuhde on merkin tuotteissa erittäin kohdillaan. Toki joku huti on tullut kokeiltua (lähinnä dödö rintamalla), mutta muutoin olen ollut erittäin tyytyväinen.


Erityisesti talvella kun pakkanen ja kuiva huoneilma kuivattavat käsiä, niin käsirasvat ovat ehdottomia. Itseltäni löytyy käsirasva aina kassista mukana ja myös tämä uusi Intense Nail Cream. Tuote on erityisen hyvä halkeileville kynsinauhoille ja sopivan pieni rasia mukana kuljetettavaksi ja oi mikä ihana vaaleanpunainen sävy voiteella onkaan. Voide on aika tuhtia, mutta muuttuu levitettäessä öljymäisemmäksi ja imeytyy myös hyvin. Kynsinauhavoide sisältää viitä arvokasta öljyä, kuten luomuarganöljyä ja helokkiöljyä.

Laveran SOS Help Hald balm sisältää luomumakadamiaöljyä ja sheavoita, jotka kosteuttavat hyvin ihoa. Plussaa tuote saa suht hyvästä imeytyvyydeestään ja on tosi riittoisa. Tuoksukin on miellyttävä.


Laveran hiustuotevalikoima uudistui syksyllä niin pakkauksen kuin sisällön osalta.

Monia eri luonnonkosmetiikan shampoita on tullut kokeiltua, mutta jotenkin en ole vielä ihan sinut niiden kanssa. Pesen hiukset joka toinen päivä, koska hiukseni rasvoittuvat kuitenkin aika nopeasti. Ongelma näissä luonnonkosmetiikan shampoissa on ollut se, että jostain kumman syystä ne kutittavat hieman päänahkaani ja pesuteho ei yllä kuitenkaan normi shampoiden luokkaan ja hiukset jäävät helposti mielestäni hieman latteiksi ja likaisen oloisiksi. Monen monta merkkiä on tullut kokeiltua, mutta minulle ei ole vielä oikein selvinnyt, että mikä se kutittava aineosa on. Yksi oma teoriani on, että niiden pesuteho ei ehkä riitä viemään pois päänahasta kaikkia ns. hiuskemikaalien jäämiä, jotka jäävät sitten kutittelemaan.

Minulla oli testauksessa Freshness and Balance -shampoo rasvoittuville hiuksille ja Repair & Care hoitoaine. Näissä uudistetuissa Laveran hiussarjan tuotteissa koostumus on ainakin miellyttävä ja mielestäni pesuteho oli parempi mitä muissa testaamissani luonnonkosmetiikan shampoissa. Itse tykästyin erityistesti tämän shampoon tuoksuun, joka koostuu sitruunamelissasta ja mintusta ja ei nuo uudet värikkäät pakkauksetkaan pahaa sanottavaa saa. Hiukset tuntuivat puhtailta ja ilmavilta eikä tullut lättätukka efektiä. Pitkät hiukseni olivat myös helposti selvitettävissä ilman, että tuli silikonipintaa hiusten päälle, joka on aika iso plussa hoitoaineelle.


Itse olen erityisen ihastunut Laveran huulipuniin ja nyt tulikin testaukseen uutuusväri Dainty Rose 35. Olen käyttänyt jo vuosikausia Laveran huulipunia päivittäin. Ilman huulipunaa ei elämästä vaan tule mitään. Se viimeistelee  meikin, jota tulee käytettyä päivittäin ja tuo lisää ilmettä kasvoille. Laveran huulipunien koostumus on ollut myös erittäin miellyttävä. Ne ovat sopivan kosteuttavia, mutta kuitenkin tosi pysyviä ja sisältävät aavistuksen kiiltoa.


 Sitten erittäin kaivattuun uutuuteen, nimittäin silmämeikin pohjustusvoiteeseen. En ole ennen törmännytkään luonnonkosmetiikan saralla tähän tuotteeseen, joten oli erittäin mielenkiintoista testata sitä. Tuote on aika juokseva, joten se on erittäin helppo levittää ja kuivuu nopeasti. Tämän pohjustusvoiteen avulla silmämeikin saa pysymään luomilla huomattavasti paremmin, koska se ehkäisee silmäluomien sekä väripigmenttien rasvoittumista. 


Minulla on myös jo toinen putkilo menossa tätä rasvaiselle ja sekaiholle tarkoitettua Laveran 3 in 1 Wash, Scrub, Mask -monitoimipuhdistusainetta, jossa yhdistyy puhdistus, kuorinta ja naamio. Todella kätevää tällaiselle laiskalle ihmisille, joka ei koskaan jaksa kuoria ihoaan saatikka levitellä naamioita. Ihastuin nimenomaan tähän tuotteen pieniin kuoriviin mineraalipohjaisiin silica-rakeisiin, jotka hierovat ihoa lempeästi. Tuote on kuitenkin tosi hellävarainen, mutta puhdistaa meikin paljon paremmin kuin perinteiset puhdistusmaidot kiitos noiden rakeiden. Lisäksi vaikka tuote on tarkoitettu rasvaiselle/sekaiholle, niin se ei kuivata ihoa, joka on tärkeää pintakuivalle iholleni. Antibakteerinen luomupiparminttu-uute puhdistaa ja kirkastaa ihoa ja piimaa jättää iholle mattapinnan ja salisyylihappo ehkäisee epäpuhtauksien syntymistä. 


 Laveran yövoide uudistui myös syksyllä. Laveran Re-Energizing Sleeping Cream eli uudistava yövoide lupaa edistää ihon luonnollista uusiutumista, elvyttää ihoa, häivyttää väsymyksen merkkejä, kosteuttaa ja silottaa ihoa. Voide onkin koostumukseltaan erityisen täyteläinen ja sopii parhaiten kosteusköyhälle ja ikääntyvälle iholle. Raaka-aineina siinä on mm. luomumanteli- ja -oliiviöljy, hyaluronihappo, luomuviinirypäle ja E-vitamiini.


 Nyt kun aurikokin rupeaa taas paistelemaan pimeän talven jälkeen, niin kiva saada iholle vähän lisähehkua. Olen nyt tämän talven käyttänyt säännöllisin epäsäännöllisin väliajoin tätä Laveran Self-Tanning Creamiä kasvoilleni ja sillä saa kivan luonnollisen pienen värin eikä ole pelkoa, että oletkin muutaman tunnin päästä aivan läikykkään ruskea.  Oi niitä aikoja kun tosiaan näin oli. Taisin olla silloin yläasteella kun ensimmäiset itseruskettavat tulivat ja voi sitä ihanaa ruskean läikykästä ihoa mitä silloisista itseruskettavista tuli. Nykyään monet itseruskettavat ovat onneksi kehittyneet tästä ajasta ja niillä saa jopa aika luonnollisen rusketuksenkin aikaiseksi. Tämä Laveran Self-Tanning Cream kosteuttaa myös kivasti ja eikä siinä ole niin hirmuisen voimakas itseruskettavan tuoksu mitä joissakin itseruskettavissa on. 


Sitten vielä lopuksi tähän ykköstuotteeseen, johon olen ollut supertyytyväinen. Lavera Invisible 24 h Deodorant Roll-On on nimittäin tehokkain Suomesta löytämäni alumiiniton dödö. Tuote sisältää helmiuutetta ja sinkkiä. Näitä on kulunut jo purkki tolkulla ja hintakaan ei ole paha. Ennen tämän tuotteen löytymistä raahasin aina Jenkkireissuilta kymmeniä purkkeja alumiinittomia dödöjä Whole Foodsista, mutta nyt ei onneksi tarvitse enää sieltä saakka niitä raahata. Olen kokeillut myös muutamia muitakin Laveran dödöä aikaisemmin, mutta tämä on ollut ehdottomasti paras. Toki jos et ole käyttänyt alumiinitonta dödöä koskaan aikaisemmin, niin ihon kestää tottua siihen ja puskee myös ensin kaikki "myrkyt" sieltä kainosta ulos, mutta ei kannata luovuttaa ja testaamalla löytää kyllä ihan toimivia. Toki jos olen menossa jonnekin juhliin, niin silloin laitan ihan normaaleja alumiinia sisältäviä dödöjä kainaloon, jotka estävät myös hikoilua. Alumiinittomissahan on se efekti, että kainalot kastuvat kyllä helpommin, mutta koska alumiini on yhdistetty myös joissakin tutkimuksissa rintasyöpään, niin halusin siirtyä luonnollisempaan versioon.

Ja mikä parasta, Laveran kaikki tuotteet ovat luonnonkosmetiikkaa eli voit paremmalla omalla tunnolla käyttää näitä. Sekä luonto että oma kehosi kiittävat näistä valinnoista. Lavera täyttää muuten tänä vuonna 30 vuotta, joten sekin on päässyt jo kiitettävään aikuiseen ikään ja Lavera juhli myös alkuvuodesta 10-vuotis taivaltaan Suomessa. Onnittelut täysistä vuosista!


*tuotteet saatu*

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

3-vuotissynttärit


Meillä vietettiin viime viikonloppuna pienimmäisen herran 3-vuotissynttäreitä. Tällä kertaa synttärit olivat vähän pienemmät ja oli työviikon jäljiltä myös itsekin sen verran väsy, että kaikkea ei jaksanut itse leipoa, vaan toisena kakkuna oli Dr. Oetkerin pakastekakku ja äiti toi leipomiansa pullia. Varsinaisena pääkakkuna oli leipomani autokakku, josta ei ihan tullut sellaista kuin piti, kun rupesi leviämään ja kaapissa ei ollut muuta punaista väriä kuin vaaleanpunaista, joten autosta tuli sitten vaaleanpunainen, vaikka toiveena oli kirkkaan punainen. Pikkumies oli onneksi kuitenkin tyytyväinen kunhan se vain muistutti autoa.

Suolaisena oli taas perinteistä kalalevitettä, joka on aina aika menestys vieraiden keskuudessa ja eipä ole tullut vielä vastaan ihmistä, joka ei olisi siitä tykännyt. Kalalevitteen teko on myös tosi helppoa. Sekoitetaan vaan Philadelphiaa, kermaviiliä, kylmäsavulohta, punasipulia ja ruohosipulia ja vähän maustetaan. Tämän kanssa sopivat erityisesti pienet pyöreät ruisnapit.

Kohta pitäisi ruveta jo miettimään toukokuussa vietettäviä 9-vuotissynttäreitä. Poika on toivonut Pokemon go -synttäreitä, joten kaipa äipän täytyy totella sitä toivetta.

Nyt äkkiä ulos nauttimaan vielä viimeisistä auringon säteistä! Koko päivä onkin tullut vietettyä sisällä, joten täytyy laittaa töpinäksi, että ehtii vielä nauttimaan.





keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Coca-Cola hyönteismenua maistelemassa


Johan on aikoihin eletty. Nimittäin en olisi koskaan kuvitellut vapaaehtoisesti syövänäni ötököitä lounaaksi ja vielä Suomen maaperällä ja todennut sen jälkeen vielä, että nehän oli ihan hyviä ja syötäviä. Aikamoisia ennakkoluuloja oli kyllä ennen tilaisuutta, mutta olin päättänyt jo etukäteen, että kaikkia maistan ja olisihan koko tilaisuuden juju mennyt vähän ohi, jos maistelusta olisi kieltäytynyt. Joten eikun vaan ennakkoluulottomasti hyönteisten kimppuun ja suuhun. 

Tilaisuuden järjestäjänä toimi Coca-Cola, joka oli yhteistyössä hyönteiskokki Topi Kaireniuksen kanssa kehittänyt neljän ruokalajin "Coke and Insects" -hyönteismenun, jonka maisteluun sain kutsun. Suomen Coca-Colalle reseptit laatinut Kairenius on yksi harvoista länsimaalaisista hyönteisiin erikoistuneista kokeista. Resepteissä oli hyödynnetty Cokista sekä raaka-aineena että ruokien makua tasapainottavana makuparina tai hih näin vitsinä voisi myös sanoa, että ainakaan sitä Cokista tarvitaan huuhtelemaan nuo ötökät suusta alas.

Tilaisuuden aluksi Kairenius kertoi paljonkin tautatietoa tästä tulevaisuuden uudesta ruokatrendistä. Suomalaiset ovat nimenomaan edelläkävijöitä Pohjoismaissa hyönteiskulttuurin edistämisessä. Hyönteiset ovat erittäin eettinen sekä ekologinen ja ravinnerikas vaihtoehto sisältäen mm. paljon proteiinia ja hyviä rasvoja. Hyönteisten tuotantoon kuluu myös merkittävästi vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotantoon ja ne vaativat vain vähän tilaa ja niitä voidaan ruokkia sellaisilla rehukasvien osilla, joita ei syötetä eläimille. Niitä voidaan ruokkia myös elintarviketeollisuuden ruokajätteillä. Lisäksi monelle tärkeään kysymykseen, että mitenkäs nuo hyönteiset sitten ns. teurastetaan. No se tapahtuu vaivuttamalla hyönteiset horrokseen lämpötilan laskulla ja lopulta ne pakastetaan ja tämä on täysin kivutonta ja ilmeisesti tutkimusten perusteella todennettuna, hyönteisiltä puuttuu tuntoaisti, joten ne eivät tunne yleensäkään kipua. 

Ja varmaan tämä hyönteisten syönti trendi tulee vaan kasvamaan, varsinkin kun ensi vuonna hyönteisiä saa näillä näkymin myydä elintarvikkeiksi lainsäädännön muuttuessa. Jopa suomalaiset sikatilalliset ovat ruvenneet kasvattamaan hyönteisiä koeluonteisesti. Vielä näiden hyönteisten hinta on aika pilvissä ja kilohinta on n. 50-60 kg euron luokkaa, mutta eihän noita kukaan kilokaupalla toisaalta syökään, vaan pieni määrä riittää. 

Tässä meidän neljän ruokalajin menussa oli mukana nmm. kotisirkkoja, kotoisia jauhomatoja ja mehiläisen toukkia sekä itse hunajakennoja. Toki kaikki hyönteiset oli paistettu eli mitään ei syöty elävältä tai käsittelemättömänä, johon en olisikaan pystynyt. Toki tuo mehiläisten hunajakenno, jota en sitten muistanut edes maistaa oli kai ihan käsittelemätön.







Ensimmäiseksi aloitin maistelun tästä Cola Crickets Nacho Platterista, jossa kotisirkkojen kyytipoikana oli nachoja ja tuntui turvallisimmalta aloittaa tästä missä oli jotain tuttuakin mukana. Kieltämättä yhdistelmä toimi ja nämä sirkat maistuivat ihan rapsakan hyviltä ja vähän niinkuin olisi syönyt pienen pieniä paistettuja muikkuja. Näitä pystyi syömään montakin, kunhan ei katsonut tarkemmin tuota ulkonäköä jalkoineen, vaan keskittyi makuun. 

Jauhomadot saivat puolestaan uuden kodin tässä aasialaistyyppisessä kevyessä kevätrullassa. No näiden maku oli aika mieto, mutta kyllä nuo sirkat olivat enemmän omaan makuuni.



Jälkkärina oli ihan perinteistä mud cakea, johon ei ilmeisesti ollut ujutettu mitään hyönteisperäistä toisin kuin tähän Bugs n´ Beet Coke -smoothieen, jossa oli käytetty amerikkalaistyyppisesti hyöteisiä jauhon muodossa. Koko smoothien kruunasi tämä iso sirkka, jota loppujen lopuksi pienen mietinnän jälkeen suostuin maistamaan. No ei ehkä olisi kannattanut haukkaista ensimmäisenä tuosta pääpuolesta, jossa tuo tuijottava silmäkin on, koska pää nimenomaan poksahti ikävästi suussa ja jäi sitten loppu sirkka syömättä.



Tämä kokemus jää kyllä ainakin pitkäksi aikaan mieleen ja nyt voi avoimemmin mielin suhtautua tulevaisuuden uuteen ruokatrendiin, vaikka ei noista kyllä mitään meikäläisen herkkuja tullut ja nyt kun näitä kuvia katselee lähemmin, niin täytyy todeta, että en onneksi katsellut noiden koostumusta silloin lähemmin, vaan lappasin suuhuni, koska lähempi tarkastelu olisi voinut viedä kokonaan ruokahalun.

Miltäs teistä kuulostaa tämä tulevaisuuden uusi ruokatrendi, joka on jo todella yleistä länsimaiden ulkopuolella? Niin ja vielä lopuksi kevennyksenä, että kuulemma jokainen suomalainen syö keskimäärin n. 400-500 g hyönteisiä vuodessa tiedostamattaan, joten aikamoinen määrä noita muutenkin tulee syötyä ja vielä ihan raakana :)