tiistai 11. maaliskuuta 2014

Synnytyskertomus


Tässä olisi ensimmäinen kuva täällä blogin puolella meidän uudesta perheenjäsenestä. Synnytyksestä on nyt parisen viikkoa ja voi jo suhtautua vähän rauhallisemmin mielin mitä kaikkea sitten tapahtuikaan. Sanotaanko, että oli aikamoiset suojelusenkelit meillä matkassa mukana. Jollei oltaisiin oltu juuri sillä hetkellä sairaalassa ja kuunneltu vauvan sydänääniä, niin lopputulos ei olisi ollut näin onnellinen eikä meillä olisi nyt todennäköisesti tätä ihanaa nyyttiä. Ihan tulee vielä tippa linssiin kun ajatteleekin, että miten vähästä kaikki oli kiinni. Mitä jos lopputulos olisikin ollut toinen ja oltaisiin oltukin kotona tapahtumahetkellä.

Nyt tulee sitten itse synnytyskertomus ja niille, joita tämä ei voisi vähempää kiinnostaa, niin kannattaa hypätä suosiolla yli. Kaikki alkoi siis siitä, että kävin synnytystapa-arviossa laskettuna päivänä ja minulle luvattiin synnytyksen käynnistys heti seuraavaksi päiväksi, jos vaan synnytyssaleissa sattuisi olemaan tilaa. Syynä oli vauvan iso koko ja oma synnytyspelkoni mm. juuri tuon koon takia.  Seuraavana aamuna sairaalasta tulikin sitten soitto ja päästiin käynnistykseen. Otettiin normaalit käyrät vauvasta ja kaikki oli kunnossa. Juuri kun kalvoja oltiin puhkaisemassa, niin vauva lykkäsi kätensä pään viereen ja kalvoja ei voitukaan puhkaista, koska on suuri riski, että se käsi jää sitten siihen ja vauva ei mahdu sitten tulemaan ulos alateitse. Meidät sitten passitettiin kävelylle ja lounaalle ja pyydettiin tulemaan uudelleen muutaman tunnin kuluttua. Jos käsi olisi vielä siinä pään vierellä, niin käynnistystä lykättäisiin seuraavaan päivään, vaikka siinä vaiheessa totesin, että kotiin en kyllä enää ainakaan lähde, jos vaan synnytyssaleissa on tilaa.

Lounaan jälkeen otettiin sitten taas uutta käyrää vauvasta ja käyrä näytti ns. vauvan nukkumiskäyrältä ja ei noussut, vaikka join mehuakin ja yritettiin herätellä vauvaa. Lääkäri sitten päätti aloittaa käynnistyksen kalvot puhkaisemalla, vaikka käsi välillä viuhahtikin pään vierellä, mutta pysyi juuri puhkaisuhetkellä poissa. Tässä vaiheessa mies sitten päätti, että häntä ei taideta nyt vielä tarvita ja hän taitaa käydä kahvilla, kun synnytys ei ollut vielä käynnistynyt ja asenneltiin antureita. Tämän jälkeen ei tainnutkaan mennä monta minuuttia kun lääkäri huudahti, että nyt lähdetään sektioon ja huone pamahti hoitajia täyteen. Vauvan käyrät tipahtivat yhtäkkiä ja siitä sitten juostiinkin jo hätäsektioon. Itse en ehtinyt kovinkaan paljon tajuamaan, että mitäs oikein tapahtuikaan, kun synnytys ei ehtinyt edes käynnistymään ja juostiin jo sektioon, kun vauva piti saada pikaisesti ulos. Mies oli koko tämän ajan täysin tietämätön tilanteesta ja oli vain ihmetellyt, että missäköhän me ollaan, kun huone oli tyhjä kun hän saapui takaisin. Kukaan ei sitten edes tullut kertomaan hänelle, että meidät oli viety hätäsektioon, vaan oli sitten itse lähtenyt kyselemään, kun ei meitä kuulunut takaisin odotteluiden jälkeen.

Vauva saatiin sitten onneksi nopeasti ulos masusta, mutta hänen vointinsa oli sen verran ehtinyt romahtamaan, että hän joutui viettämään ensipäivänsä lastenosastolla ja itsekin pääsin näkemään hänet vasta yli vuorokauden päästä synnytyksestä, koska en pystynyt nousemaan sängystä kovien kipujeni ja oksenteluideni takia ja lastenosastolle oli aikamoinen matka tunneleita pitkin. Yleensähän ennen leikkausta ei saisi syödä mitään ja olin juuri käynyt lounaalla ennen sektiota, joten veikkan, että se oli yksi syy tuohon oksenteluuni kipulääkkeiden kanssa. Mies kävi sitten ottamassa kuvia vauvastamme ja sain sentään nähdä niitä ennen kuin itse kykeni sinne asti. Onneksi sentään voi olla luottavaisin mielin, että hän oli siellä hyvässä hoidossa.

Seitsemisen päivää oltiin sitten loppujen lopuksi sairaalassa ennen kuin päästiin kotiin ihanan nyyttimme kanssa. Nyt kovasti tutustutaan toisiimme ja nuuhkitaan vauvan tuoksua ja mietitään mikä tuuri meillä olikaan, että oltiin juuri sairaalassa ja vauvan sydänääniä seurattiin, kun kaikki tämä tapahtui.  Lääkärikin mainitsi meille suoraan, että aikamoinen onni oli matkassa mukana. Se, että miksi tällainen romahdus yhtäkkiä tuli, vaikka aamulla kaikki oli ollut kunnossa, niin jää varmasti ikuiseksi arvoituksesi. Istukkakin oli aivan kunnossa, mutta napanuora oli parisen kertaa kaulan ympärillä, mutta sekin oli löysästi. Nyt täytyy vaan toivoa, että kaikki on myös jatkossa hyvin ja olla onnellinen, että vauvamme sentään selvisi hengissä ja nauttia jokaisesta hetkestä. Miten pienestä kaikki olikaan loppujen lopuksi kiinni!

63 kommenttia:

  1. Kiitos kun jaoit tämän meidän kanssa. On vain ollut pienen ihmeen syntymä ihme. Onneksi olitte sairaalassa valmiiksi, en halua edes ajatella mitä olisi voinut tapahtua! Kaikkea ihanaa teille pienen nyytin kanssa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 ei tosiaan kyllä halua mitä olisikaan voinut tapahtua, jollei oltaisi oltu sairaalassa. Onneksi oli suojelusenkelit matkassa mukana.

      Poista
  2. Tippa tuli linssiin täälläkin. Ihana,että kaikki meni hyvin. Ja voi miten suloinen vauva. Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kyllä itsellekin vielä tulee lähes päivittäin tippa linssiin, kun tuo kaikki vielä palautuu mieleen pientä nyyttiä katsellessa. Hormoonit taitavat olla vielä vähän sekaisin ja tunteet pinnassa :)

      Poista
  3. Voi hurjalta kuulostaa! Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin ja onni oli matkassa.
    Ihana kuvakin pienokaisesta <3

    Paljon kaikkea hyvää perheellenne ja pienen taipaleelle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Meillä oli tosiaan aikamoinen onni ja suojelusenkelit matkassa mukana. Onneksi näin!

      Poista
  4. Synnytyskertomuksissa on aina sitä jotain, kiitos tarinanne jakamisesta <3
    Onneksi oli suojelus matkassa!! Kaikkea hyvää teille jatkossakin suloisen nyytin kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Meillä oli tosiaan suojelusenkelit matkassa mukana ja hyvä niin!

      Poista
  5. Luojan kiitos kaikki meni hyvin!!
    Mulle jäi tästä omasta viimeisimmästä niin kovat pelot kuinka helposti ja nopeasti kaikki voi mennä pieleen, etten uskalla enää lisää lapsia edes haaveilla :) Kaksi on hengissä saatu kuin ihmeen kaupalla maailmaan!
    Ihanaa vauva-aikaa teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Onneksi meilläkin on nyt lapsiluku täynnä, koska kyllä tuosta jäi aikamoiset traumat. Jos olisi ensimmäisen lapsen kanssa ollut tuollainen kokemus, niin kyllä sitä joutuisi aika monta kertaa miettimään, että uskaltaako sitä enää lisää lapsia tehdä, kun niin pienestä kaikki voi loppujen lopuksi olla kiinni. Onneksi teilläkin kaikki meni sitten loppujen lopuksi hyvin <3

      Poista
  6. Onnea perheenlisäyksen johdosta! Suloinen vauva, onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Onneksi tosiaan meillä oli onni matkassa mukana.

      Poista
  7. Kiitos kun jaoit tämän liikuttavan kertomuksen. Poikanne on todella suloinen. Oli varmasti johdatusta, että olitte kaikeksi onneksi valmiiksi sairaalassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kyllä lääkäritkin olivat sitä mieltä, että olipas meillä aikaoinen johdatus matkassa mukana ja oltiin juuri silloin sairaalassa.

      Poista
  8. Onnea koko perheelle! Herkistävä kertomus. Onnea oli matkassa, onneksi!

    VastaaPoista
  9. Hui :( Onneksi tarina sai onnellisen lopun!! Paljon onnea koko perheelle ihanasta nyytistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Eihän sitä itsekään ensin oikein tajunnut, että miten pienestä kaikki oli kiinni, ennen kuin oli jutellut lääkärin kanssa. Onneksi meillä oli aikamoinen onni matkassa mukana.

      Poista
  10. Voi, miten suloinen nyytti! <3 Ja olipa hurja kertomus, kyllä täälläkin kyyneleet tuli silmiin lukiessa, onneksi teillä oli onni matkassa! <3 Ihania vauvahetkiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni <3 Täällä on tosiaan nautittu oikein urakalla vauvan tuoksusta ja herkistytty, kun aina välillä tulee mieleen, että miten oliskaan voinut käydä pahimmassa tapauksessa.

      Poista
  11. Lämpimät onnittelut koko perheelle. Nyt oli kyllä jännittävä ja liikuttava kertomus. Miten ihmeellisen hienosti kaikki sitten menikään säikähdyksen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Oli tosiaan vähän turhan jännittävät hetket tämän vauvan kanssa. Onneksi oli onni matkassa.

      Poista
  12. Huh mikä tarina.. Ja varmasti tuollaista tulee mietittyä aina uudelleen katsellessa vauvaa.. Onneksi kaikki meni sitten hyvin! Onnea perheenlisäyksestä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos J <3 Kieltämättä tuo tarina tulee päivittäin mieleen kun katselee vauvaa ja vielä kun on hormoonit vähän sekaisin, niin aika usein sitä tulee tippa linssiin, kun miettii, että mitä jos ei oltaiskaan oltu sairaalassa ja lopputulos olisi ollut eri. Onneksi meillä oli suojelusenkelit matkassa mukana.

      Poista
  13. Paljon Onnea vielä vauvan syntymästä! Aika pelottava tarina, onneksi tosiaan olitte jo sairaalassa ja nyt kaikki on hyvin.

    VastaaPoista
  14. Mikä suloisuus siellä sängyssä pötkötteleekään ! Ja onneksi kaikki on nyt hyvin!!

    VastaaPoista
  15. Onneksi kaikki päättyi hyvin ja olitte jo valmiiksi sairaalassa! Todella onnea matkassa :) Paljon onnea vielä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sofia <3 Meillä oli tosiaan onnea matkassa mukana.

      Poista
  16. Kuinka suloinen! <3 Onni oli matkassa. Onnittelut vielä koko perheelle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna <3 Meillä oli rutkasti onnea matkassa mukana.

      Poista
  17. Voi toista, niin R:n näköinen!! Hitsi kun en ole siellä näkemässä... Ja ihan tulee kylmät väreet, kun tuota synnytyshommaa luin. Huh. Luojan kiitos, kaikki hyvin!! Terkkuja kaikille :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannis <3 Harmi tosiaan, että olette siellä rapakon takana, että et pääse vauvelia näkemään. Hih, voisi iskeä vauvakuume...tai sitten ei ;) Onneksi meillä oli onnea matkassa mukana ja saatiin nyytti kotiinkin saakka. Terkkuja myös sinne!

      Poista
  18. Ihana pieni prinssi, onnitteluni!
    Aina vähän vatsaa kouraisee, kun kuulee synnytyksistä, missä on ollut riski äidillä taikka vauvalla.
    Onneksi kaikki kääntyi parhain päin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Eipä sitä aina tule ajatelleeksi, että miten pienestä uuden elämän alku voi olla kiinni.

      Poista
  19. Onneksi oli suojelusenkeli mukana matkalla, ja nyt on kaikki hyvin. Onnea uudesta perheenjäsenestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena P <3 Meillä oli tosiaan suojelusenkeli matkassa mukana.

      Poista
  20. Suloinen!!! Ja onneksi oli suojelusenkelit asialla, loppu hyvin kaikki hyvin... Onneksi olkoon koko perheelle!
    http://satutalo.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SatuTalo <3 Meillä oli tosiaan suojelusenkelit matkassa mukana :)

      Poista
  21. Huh huh, kyyneleet tulivat silmiini, itselläni on ollut samanlainen kokemus. Onneksi kaikki päättyi hyvin ja teillä on nyt ihana ihmetys halittavana. Onnea koko perheelle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ei ollut tarkoitus tuoda ikäviä muistoja mieleen :( On tuo uusi elämänalku vaan niin pienestä kiinni. Onneksi meillä oli onni matkassa mukana.

      Poista
  22. Voi mikä koettelemus! Oikein ihanaa, vauvantuoksuista eloa teidän taloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 täällä onkin tuoksuteltu vauvantuoksua oikein urakalla. Mites ne vauvat tuoksuvatkin niin hyvältä, kunhan ei ole kakat housussa :)

      Poista
  23. Onni oli tosiaan että olitte sairaalaassa.Onnellista vauva aikaa koko perheelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Onneksi tosiaan oltiin sairaalassa ja kaikki meni loppujen lopuksi hyvin.

      Poista
  24. Sydämellisesti onnea ja vauvantuoksuista iloa koko perheelle. Itselläni on melkeinpä vastaavanlainen kokemus, lapseni painoi 4900 ja sydänäänet hävisivät kun oli noin viikko yritetty käynnistellä synnytystä alateitse, lopulta päädyttiin myös sektioon, sitten olikin vaikea hoitaa vauvaa kun leikkauksesta kipeänä ei olisi saanut juurikaan nostella ja vauvani painoi melkein tuon 5 kg. Synnytyksestä jäikin niin kova pelko, että en uskaltanut enää tämän jälkeen vauvoja hankkia. Ihanaa että teilläkin oli suojelusenkelit matkassa. Minkä kokoinen teidän pieni rakas murunen oli syntyessään. Iso halaus <3
    Kultahippuja hiuksiisi heitän,
    suukoilla pienet kasvosi peitän.
    Onnea sulle tahdon vaan,
    enkelin vierelles kulkemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos T uisku <3 Ihana runo! Oi vitsit, on kyllä ollut teidän vauvalla kokoa ja harmi tosiaan, että jäi traumat tuosta. Meidän ennuste oli laskettuna päivänä 4 kg, mutta hän painoi vain 3675 kg eli oli aika paljon odotettua pienempi. Onneksi tosiaan noin päin, vaikka pelkäsin pahinta. Nyt kun on kokenut kaksi normaalia alatie synnytystä ja yhden sektion, niin on se normaali synnytys vaan niin paljon helpompi ja toipuminen nopeaa. Sektiohaava on kyllä aika kauan kipeä ja ne alkupäivät ihan kamalia. Onneksi kipulääkkeitä sai yllin kyllin, mutta eipä ne hirveästi liikkumisen kipuun auttaneet. Onneksi nyt haava rupeaa olemaan jo suht kivuton eikä kipulääkkeitä enää tarvita. Kyllä tämä jo tästä :)

      Poista
  25. Suuren suuret Onnittelut! Ihanaa, että tarinalla oli onnellinen loppu. Teillä todellakin oli suojelusenkelit matkassa ja toivotaan, että ne ovat mukananne koko ajan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Toivotaan tosiaan, että nuo suojelusenkelit pysyvät vielä kauan matkassa mukana ja kaikki menee myös jatkossa hyvin.

      Poista
  26. Paljon onnea ihku ihanasta nyytistä suojelus enkelit olivat teidän luona. Luojalle iso kiitos ssitä. Meille kävi tälläinen juttu odoti ensimmäistä lasta mul on siis yksi lapsi terve tyttö 25 vuotta niin, satuin oleen sairalassa jus sillon, kun mulla alko supistukset ja tein tytön kuitenkin alateitse, mutta tytöllä sydän käyrä laski vaikka otin reilusti happea ja siinä yritin saada niitä tytölle ylös, mutta ei ne noussu sit onneksi alko synnytys, mutta tyttö oli vihreässä mönjässä ja äkkiä tuli lasten lääkäri paiklle tyttö ei huutanut eikä ja oli vetelä, mutta onneksi oli nopea kätilö ja taitava sai sit tytön virkunemaan ja iki kuna päivänä ei saada tietää mikä tytölle tuli. Kätiö sanoi mulle, että hän ei saa sano tätä, mutta oli ihme, että tyttö selvisin hengissä. Nyt osaan luojaa kittää tästä yhdestä ihanasta tytöstä jokna olemme saaneet meidän elämää tuomaan valoa.Toisin olisi voinut käydä, mutta meilläkin oli suojelus enkelit läsnä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui! Onneksi teilläkin oli tosiaan suojelusenkelit matkassa mukana ja kaikki meni loppujen lopuksi hyvin. Meillä oli sama juttu, että vauva oli ehtinyt kakkaamaan lapsiveteen ja se oli ihan vihreää. Hän oli luonnollisesti ehtinyt hengittämään sitä ja myös nielemään sitä mahaansa, joista sitä sitten imettiin pois. On tuo uuden elämän alku vaan niin pienestä kiinni ja koskaan ei tiedä mitä mutkia voi matkaan tulla. Jokaisesta hetkestä saa olla kiitollinen!

      Poista
  27. Voi kamala miten yhtäkkiä kaikki voi muuttua, onneksi olitte sairaalassa. Ihania vauvantuoksuisia hetkiä teille sinne ja Paljon Onnea pienestä nyytistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Totta tosiaan, että miten yhtäkkiä voi kaikki muuttua, vaikka hetki sitten kaikki olisikin ollut hyvin. Ei sitä itsekään oikein ehtinyt siinä tilanteessa tajuamaan, että miten vakavasta tilanteesta loppujen lopuksi oli kyse ennen kuin kuuli asiasta lääkäriltä.

      Poista
  28. Onnea ja ihanaa että kaikki meni kuitenkin ihan hyvin :) Voi miten kaunis vauva teillä on, onneksi oli enkeleitä matkassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Vanilja <3 Onneksi oli matkassa mukana suojelusenkeleitä ja kaikki meni hyvin.

      Poista
  29. Blogi nimeltä after the storm kertoo kun kaikki ei menekään hyvin.sua voisi kiinnostaa. Onnea teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuosta vinkistä. Täytyykin käydä katsomassa. Toivottavasti ei tule hirvittävä kyynelten vuodatus :(

      Poista
  30. Onnittelut ihanasta elämän ihmeestä! Liikuttunut kiitollisuuden tunne valtasi mielen tekstiäsi lukiessa, onneksi kaikki päättyi lopulta hyvin. Voimia myös sektiosta toipuiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Onneksi tosiaan lopulta kaikki meni hyvin. Ihan kauhea ajatellakaan muuta.

      Poista
  31. Nyt vasta luin tämän kertomuksesi. Ihan tuli kylmät väreet! Onneksi teillä on nyt noin suloinen pieni poika kotona tuhisemassa <3 Sara selvisi aikoinaan synnyksestä (suunniteltu sektio) hyvin, mutta vointi romahti parin päivän ikäisenä. Onneksi selvittiin vastasyntyneen sepsiksestä säikähdyksellä.
    Paras ystäväni on parhaillaan synnyttämässä. Hänen synnytyksensä käynnistettiin eilen vauvan suuren koon ja yliaikaisuuden vuoksi. Kovasti jännittää hänen puolestaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui! Onneksi teilläkin kaikki meni sitten hyvin. Ei sitä koskaan tiedä mitä voi tapahtua. Toivottavasti olet saanut jo ystävältäsi iloisia uutisia ja kaikki on mennyt hyvin. Hänelläkin sitten ihana vauva-arki edessä :)

      Poista
    2. Hieman kesti ystäväni synnytys koska se tosiaan käynnistettiin viime torstaina ja vasta tänään syntyi vauva keisarinleikkauksella. Sieltäkin tuli pieni poika! Huomenna pääsen häneen tutustumaan sairaalaan <3

      Poista

Ilahdun kommenteista!