perjantai 30. joulukuuta 2016

Kauneushoitola Delooks Helsingin keskustassa



 Kauneushoitola Delooks kutsui tutustumaan hoitolaansa ennen joulua ja Massada -The Natural Therapy Bio Cellular -hoitoon, joka tehdään ekosertifioiduilla tuotteilla. Minulla on erittäin pintakuiva iho, vaikka onkin rasvaisuuteen taipuva ja varsinkin näin talvella se kaipaa rutkasti kosteutta, joten olikin ihana päästä tällaiseen tunnin pituiseen hemmotteluun. Ei yhtään lasta huutamassa vierellä äitiä, vaan kerrankin hetki omaa aikaa ilman kiirettä minnekään. Ihanaa!

Massada- The Natural Therapy Bio Cellular hoito on erittäin ravitseva, kosteuttava ja ikääntymisen merkkejä häivyttävä.  Erikoisnaamion ansiosta tuotteet imeytyvät syvälle ihoon, ja palauttavat ihon kosteustasapainon ja elinvoimaisuuden.  Hoidon jälkeen iho olikin hehkuva, tasaisen sävyinen ja ravittu. Hoito on suunnattu erityisesti ikääntyvälle ja kosteusköyhälle iholle eli juurikin tehty omalle iholleni, joka kaipaa varsinkin talvella lisää kosteutta. 

Ihon puhdistus ja hoito tehtiin seuraavilla tuotteilla:


Eye Make-up Remover for Sensitive Skin: Hellävarainen ja ripsiä ravitseva silmämeikin puhdistusaine.

Sensitive Skin Cleansing Milk: maitomainen puhdistustuote hellävaraiseen meikin- ja ihonpuhdistukseen. Vaikuttavina raaka-aineina mineraalisuolat, kehäkukka ja kamomilla uutteet, laventeli ja e-vitamiini.

Thermal Water Damask Rose Eau De Fleur: suihkutettava kasvovesi virkistää ja tuo lisäkosteutta kasvoille. Tätä voi käyttää myös meikin päällä. Vaikuttavina aineina mm. ruusunmarja, c-vitamiini, luomusoija, Massada TM  yhdiste. Kasvovesi kuuluu ekosertifioituun BioCellular- linjaan. 

Biocellular Intense Cellular Renewal: voidemainen rakeellinen kuorinta. Tehokkaasti kuoriva, mutta samalla kosteuttaa ihoa. Raaka-aineina Himalajan suolaa, meripihkaa, inkivääriä. Ecocert-tuote

Biocellular Regenerating Serum: Öljypohjainen hoitava ja kosteutta seerumi. Suunniteltu erittäin kuivalle ja ikääntyvälle iholle. Raaka-aineina: Ruusnmarjaöljy, E-vitramiini ja MassadaTM Complex , joka on Massadan kehittämä luonnollisia aktiivisia raaka-aineita sisältävä yhdiste. Mukana mm. orgaanista soijaa, ruusunmarjaa, mineraalisuoloja sekä neidonhiuspuuta. Ecocert-tuote.

BioCellular Restucturing Mask: Kumimaiseksi jähmettyvä hoitonaamio, joka parantaa hoitotuotteiden imeytymistä syvemmälle ihoon. Takaa pitkäkestoisia tuloksia ja kirkastaa ihoa. Raaka-aineina piimaata, orgaanista soijaa, ruusunmarjaa meripihkaa. Tämä olikin aika jännä naamio ja oli kiva nähdä se lopuksi, että minkälainen siitä oli jähmettynyt hoidon päätyttyä. 

BioCellular Eye Contour: Voidemainen silmänympärysihon tuote. Suunniteltu kuivalla ja erityisesti ikääntyvälle iholle. Kiinteyttää ja häivyttää tummuutta silmän alla. Raaka-aineina mm. lumikello, meripihka, kahvi ja vihreä tee. Ecocert-tuote

BioCellular Total Regeneration Cream: Täyteläinen ja erittäin ravitseva voide jota voi käyttää aamuin illoin. Suunniteltu erityisesti ikääntyneelle ja kuivalle iholle lisäten ihon elinvoimaisuutta. Raaka-aineina MassadaTM complex, neidonhiuspuu, ruusunmarja ja orgaaninen soija. Ecocert-tuote




Kauneushoitola Delooksissa on myynnissä myös mm. Massadan kosmetiikkaa, jotka ovat 100 % luonnontuotteita sekä Clare Blancin mineraalimeikkejä, jonka tuotteet ovat täysin luonnollisia, ympäristöystävällisiä sekä hyväksi ihollesi. Tuotteet eivät sisällä parabeenejä, lisäaineita, silikoneja tai muita keinotekoisia aineosia. Tuotteissa on puolestaan monia hoitavia aineosia kuten jojobaa, silkkiä, vitamiineja, merileväuutetta, ruusua, teepuuöljyä sekä tietenkin mineraaleja. Sain testaukseen myös pari ihanaa Clare Blancin mineraaliluomiväriä, joista yritin kovasti ottaa teillekin kuvaa tänne silmissäni, mutta kun ei ollut ketään kuvausapulaista kotosalla, niin ei oikein onnistunut tuo kuvaaminen siten, että olisi näkynyt kauniisti nuo luomivärit. Ehkä myöhemmin sitten uusi yritys. En ole ennen käyttänytkään mineraaliluomivärejä, joten pientä harjoittelua vielä niiden osalta, kun olen aikaisemmin käyttänyt vain ns. kovia kakkumaisia luomivärejä. Kivasti saa kuitenkin näilläkin mineraaliluomiväreillä meikattua ja väri hieman muuttuu omalla iholla. Värivalikoima on myös aika kattava kuten alakuvasta näkyy.

Claire Blancin siveltimet ovat myös voittaneet lajinsa parhaan tittelin vuonna 2016.




Kauneushoitola Delooks sijaitsee Helsingin keskustassa Pieni Roobertinkatu 4-6. Kauneushoitola tarjoaa mm. kasvo-, käsi- ja jalkahoitoja sekä vartalonhoitoja. Koko tarjonnan näet tarkemmin täältä.

torstai 29. joulukuuta 2016

Pikeerillä kuorrutettu piparkakkutalo-ohje


 Vaikka tuo joulu tuossa jo meni ja piparkakkutalon tekokaan ei ole enää kovinkaan ajankohtaista tämän vuoden puolella, niin laittelen vielä siihen liittyvän postauksen. Tuleehan se ensi vuoden joulu kuitenkin, joten ehkäpä tämä on silloin vielä muistissa tai ainakin voi sitten kaivaa täältä esille. Tästä vaaleansinisen piparkakkutalon teosta tuli sen verran paljon kyselyjä, että mitenkä tuo piparkakkutalo on tehty, joten tässä vielä vähän ohjeentynkää. Ottakaa huomioon näissä selityksissä, että tämä on elämäni toinen piparkakkutalo, jonka olen leiponut enkä todellakaan ole mikään leipurimestari, joten termistö ja tekniikka voi olla sitten niitä näitä, mutta näin olen itse nuo väsännyt ja koossa ovat pysyneet.

Itse käytin piparkakkutaikinana ihan valmista kaupan pakastetaikinaa. Tähän taloon taisi mennä melkein 2 kg taikinaa, kun palat ovat aika isoja. Tosin sivutuotteena syntyy myös iso kasa pipareita, koska taikinaa jää kuitenkin reunoilta, jonka voi kaulita ohuemmaksi ja paistella ne pipareiksi. Taloon teen vähän paksumpia paloja, jotta pysyy paremmin kasassa. Palat voi  laittaa ennen paistamista jääkaappiin puoleksi tunniksi tai pakkaseen, niin säilyttävät paistaessa paremmin muotonsa. Meillä jääkaappi ja pakastin ovat aina vaan niin täynnä, että ei sinne mahdu mitään ylimääräistä, joten olen paistanut nuo ihan suoraan uunissa. Tosin olen kaulinnut palat suoraan leivinpaperin päällä, niin ei tarvitse siirrellä niitä enää pellin päälle, joka kuitenkin aina vähän venyttelee paloja. Piparkakkutalon palat olen paistanut hieman normaalia miedommassa lämmössä ja antanut olla pitkään siten, että saavat myös vähän väriä. Mikäli palat näyttävät uunista otetettaessa hieman vinoilta jostain kohdin, niin kuumana niistä saa leikattua myös hyvin suoria, vaikka ei se aina välttämätöntä ole jos tekee koristelut pikeerillä, koska sillä saa niin hyvin peittoon pienet epätasaisuudet.

Sitten kun piparkakkutalon osat on saatu paistettua aloitetaan koristelu eli talo koristellaan ennen kasaamista. Itse teen pikeerin aina itse. Kaupoissa on myynnissä valmista sokerikuorrutetta tuubeissa, mutta se ei ole kunnon valkoista ja sitä on mielestäni tosi hankala käyttää, jos vähänkin kuivahtaa ja saa hampaat irvessä puristella tuubia. Niinpä olen todennut, että itse tehty pikeeri on parasta. Lisäksi, jos haluaa värjätä itse talon kokonaisuudessaan, niin se ei onnistu valmismassasta, koska on liian jähmeää ja paksua.

Pikeerin valmistukseen en osaa sanoa suoranaista ohjetta mittasuhteiltaan, koska teen sen aina summassa ja katson vatkatessa tilanteen ja lisään joko vettä tipottain tai tomusokeria tarpeen mukaan, mutta perusohje pikeeriin on, että tarvitset kananmunan valkuaista, tomusokeria ja pari tippaa etikkaa tai sitruunan mehua. Nämä vatkataan sähkövatkaimella muutamia minuutteja ja tarkistetaan paksuus. Mikäli teet tuota ns. täyttöjuttua eli suurempaa tasaista pintaa, niin se saa olla aika juoksevaa, mutta ei tietysti ihan vetistä, että jähmettyykin. 

Sitten kun pikeeri on halutunlaista, niin se laitetaan pursotuspussiin (tai vahvaan pakastepussiin), jossa on tylla tai sitten leikkaat pussin päähän pienen reiän. Pursota ensin reunat ja sitten aloita täyttäminen. Periaate on sama minkä olen joskus selittänyt täällä lumihiutale pipareiden koristelussa, jonka postauksen näet täältä. Mikäli haluat joitakin muun väristä kuin valkoista pikeeriä, niin itse olen värjännyt pikeerin pastaväreillä, jota tarvitaan vain pieni nuppineulan pään suuruinen määrä, koska se on aika riittoisaa. Aineiden menekistä sen verran, että kananmunia näihin kahteen taloon meni muistaakseni n. 10 ja tomusokeriakin taisi mennä parisen pakettia eli sitä kuluu aika rutkasti, koska liimaan talon myös pikeerillä.

Mikäli haluat laittaa taloon jotain koristeita, niin paina kyseiset koristeet siihen heti pikeerin laittamisen jälkeen, jolloin se on vielä märkää. Itse tein sokerimassasta noita kukkakoristeita aikaisemmin valmiiksi. Päälipursotukset toki vasta sitten kun pikeeri on kuivutunut. Yleensä kuivumiseen tarvitaan vähintään 4 h tai mielellään yön yli eli ei ole mitään nopeaa hommaa tämän talon teko. 

Sitten kun pikeeri on kuivunut hyvin, niin voi tehdä esim. noiden ikkunoiden koristelupursotukset ja annat taas kuivua hyvin ennen kuin lähdet kokoaamaan taloa.

Sitten päästäänkin tähän haasteellisimpaan osioon eli talon kasaamiseen. Tässä voi käyttää sulaa sokeria, mutta itse tykkään enemmän pikeeristä, joka saa tässä tapauksessa olla vähän paksumpaa. Sen kanssa ei polta sormia ja sama vahvuus sopii sitten talon viimeistelyyn. Lisäksi sillä saa hyvin peitettyä vähän vimpulat seinät ja raot. Vaihda vaan pursotinpussiin ensin koristelutyllä, niin saa kivoja kuviota piparkakkutaloon. Kokoamisvaiheessa on hyvä etsiä kaapista valmiiksi jotain sopivan kokoisia paketteja, jotka voit ottaa käyttöön talon kuivumisvaiheessa, jotka tukevat seiniä kaatumiselta. Sitten lopuksi kun talo on kasattu ja kuivunut, niin voi tosiaan vielä koristella sen reiät peittoon pikeerillä.

Toivottavasti näistä ohjeista sai jotain selvää ja auttoi kaikkia kysyjiä. Kysyä toki saa lisää, jos tuli jokin kohta selitettyä vähän huonosti ja jokin jäi mietityttämään. Yritän neuvoa parhaani mukaan. Tässä lopuksi vielä kuvakollaasi meidän tämän vuoden taloista. Pienempi on meidän lasten koristelema ja isompi vaaleansininen minun tekeleeni.







Piparkakkumaisin terkuin!

maanantai 26. joulukuuta 2016

Joulun tunnelmat


Mitenkäs siellä ruudun toisella puolella on joulun vietto sujunut? Täällä on nautittu rauhallisesta joulusta vanhemillani ja lapset ovat olleet aivan tohkeissaan uusista leluistaan ja lahjoistaan. Pukkikin luonnollisesti kävi ja lapset olivat vähän ihmeissään, että mitenkäs se pukki tuli autolla eikä poroilla, mutta onneksi pukki osasi sitten hyvin selittää syyn autolla tuloonsa. Nyt kun ei ole lunta, niin ei voinut tulla reellä ja Petteri Punakuono on parkissa poroparkissa tällä hetkellä. Ihanaa kun nuo vieleä uskovat joulupukkiin ja joulun taikaan. 

Lahjoja määrästä päätellen lapset olivat olleet erityisen kiltisti. Aina noita lahjoja tulee hankittua vähän liikaa ja tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. No ehkä siinä vaiheessa kun lelut eivät enää kelpaa, niin tulee hankittua vähän vähemmän lahjoja ja siihen ei enää montaa vuotta mene, kun tuo leikkiminen  jää ja tulee muut intressit ja sen mukana tuomat uudet haasteet. Joten pitänee nyt nauttia tästä ajasta vielä, vaikka noita leluja on jokapuolella ympäri taloa ja ainainen sekamelska.

Tässä vielä vähän meidän joulun tunnelmia kotoa, jolloin oli hetki siistiä ja lelut olivat järjestyksessä lelulaatikoissa.








Mukavaa tapaninpäivää!

lauantai 24. joulukuuta 2016

Hyvää joulua!


Hyvää Joulua kaikille teille sinne ruudun toiselle puolelle! Nautitaan yhdessä olosta, joulun tunnelmasta ja ehkä pienestä yleinsyönnistäkin siinä lomassa!


perjantai 23. joulukuuta 2016

Jouluinen kattaus



Kaivelin meidän jouluastiaston esille ja väsäsin kotiin hieman juhlavamman jouluisen kattauksen. Itse jouluaatto ja pyhät tulee vietetään perinteisesti vanhempieni luona, joten aattona nuo eivät tule meille käyttöön, joten olihan sitä ihan pakko ottaa nuo muutoin näin joulun kunniaksi käyttöön. Mitäs sitä jouluastiastolla tekee, jollei sitä käytä.

Itse tykkään nimenomaan, että joulupöydässä on jotain punaista ja pöydässä pitää ehdottomasti olla tuoreita kukkia tai joku jouluinen kukka ja kynttilöitä luomassa tunnelmaa. Kaivelin jouluastiaston kaveriksi kristallilasitkin kaapista, joita tulee nykyään niin harvoin käytettyä. Ehkä se, että ne joutuu aina käsin tiskaamaan, vähentää niiden käyttöä ja jotenkin ei mukamas ole mitään niin juhlallista, että pitäisi kaivaa kristallilasit kaapista, mutta nyt kun kerran kristallin hohtoa -blogissa ollaan, (vaikka kristallin hohtoa ei varsinaisesti meillä kyllä viittaa mihinkään kristallin hohtoiseen elämään) niin pitäähän nuo kristallit edes joskus kaivaa kaapista esille ja puhdistaa pahimmat pölyt niistä. Ehkä olisi pitänyt kaivaa vielä pöytähopeat esille, kun niitä tulee vielä vähemmin käytettyä. Joulu jos joku on hyvä syy ottaa nekin käyttöön. No ehkä ensi jouluna muistan kaivaa ne esille, jostain kaappien kätköistä.

Sitten itse kattauksesta kuvia vähän eri suunnista ja paljon. Koittakaa kestää!









Se olisi sitten enää yksi yö jouluaattoon, joten toivottelen jo kaikille ihanaista joulunaikaa, jollei enää kuulla kaikkien kiireiden keskellä!

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Pikeerillä kuorrutetut joulupiparit


Hih, meidän joulupiparit ovat aika hempeitä tänä vuonna. Noista kyllä tosiaan huomaa, mitkä ovat meikäläisen lempivärit. No syy siihen, että meillä hempeillään näillä joulupipareilla, on se, että leivoin meille vaaleansinisen piparkakkutalon, jonka kuvia onkin täällä jo vilahdellut aikaisemmin. Piparkakkutalo on koristeltu vaaleansinisellä pikeerillä ja samalla kun leivottiin piparkakkutalo, niin leivottiin tietysti myös pipareita ja samaa vaaleansinistä pikeeriä tuli sitten käytettyä näihin pipareiden koristeluihin. Vaaleanpunaiset koristeet ovat sokerimassakoristeita, jotka olen leikannut painettivilla muoteilla massasta, jotka laittelin märän pikeerin päälle ja vähän vielä strösselikoristeita sekaan. Muutama kukan terälehti ehtikin sitten siinä touhussa katketa, mutta onneksi tuohon tuoreeseen pikeeriin saa lykättyä ne vielä mukaan. Kyseiset sokerimassakukat olin tehnyt jo aikaisemmin foliokuppeihin, joissa ne kuivuivat asentoihinsa. Keltaisen keskustan ne saivat kukkaströsseleistä.



Viime jouluna meillä hempeiltiin näillä piparkakkutikkareilla, jotka leivoin jäätelötikkuihin ja grillitikkuihin. Aika hempeää oli silloinkin. 





Olihan meillä toki näiden lisäksi sitten ihan "normaaleja" pipareitakin, kun itse tykkään eniten ihan pelkästä piparkakusta ilman mitään koristeita, vaikka ovat nämä koristellut ihan kivan näköisiä, mutta kyllä se paras maku on vaan itselleni ilman mitään krumeluureja. Mites teillä? Tuleeko teillä koristeltua piparkakut vai syödäänkö ne vain sellaisenaan?

tiistai 20. joulukuuta 2016

Oi kuusipuu, oi kuusipuu


Siinä se meidän kuusipuu nyt tönöttää. Tosin häpeäkseni täytyy myöntää, että muovisena. No selityksenä on, että tuo oli jokunen vuosi sitten menossa työpaikallani roskikseen muuton yhteydessä ja pelastin sen sieltä meille. Lisäksi ollaan aina joululomalla poissa, joten eipä sitä oikeaa kuusta viitsi oikein tuoda varisuttamaan kotiin, kun ei ole siitä edes kukaan nauttimassa. Lisäksi tuon muovisen kuusen pystytys on niin helppoa, että sen kun haen sen varastosta ja kokoan. Tosin eihän meillä nyt ole sitä oikean kuusen tuoksua, mutta ei toisaalta niitä neulasiakaan. Puolensa ja puolensa, mutta tuolla mennään nyt ainakin vielä, kunnes ehkä jossain vaiheessa kyllästyn siihen ja pakko hankkia oikea kuusi.

Meidän joulukuusi on nyt suurimmaksi osaksi koristeltu suomalaisen Weisteen joulukoristeilla, jotka esittelinkin jokunen postaus sitten. Kyseisen postauksen näet täältä. Mielestäni tuli aika tyylikäs, vaikka itse sanonkin. Näiden kuvien ottamisen jälkeen lisäsin kuuseen vielä vähän lisää koristeita mitä löytyi joululaatikosta, joten on nykyään hieman vielä koristellumpi.





Mites teillä? Tuleeko oikea vaiko muovikuusi? Meidän pikkuneidin huoneessa on myös valkoinen joulukuusi prinsessakoristein, joten ollaan oikein muovikuusi perhe. Ehkä nappasen siitäkin vielä jonkun kuvan tänne blogistaniaan saakka.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Jouluporoja Lidl:stä


Meidän jouluporo, tai mitä lie metsän sarvipäitä nuo nyt sitten ovatkaan, kokoelma kasvoi uudella kuparin värisellä tulokkaalla. Ostin viime jouluna kaksi hopean väristä sarvipäätä ja nyt ne saivat kaverikseen tämän kuparin värisen makaavan jouluporon. Kuparihan on nyt aika in väri sisustuksen saralla, vaikka olisin kyllä tuon ostanut siitä huolimattakin. Nyt on sitten Lidl:in jouluporot ja Riviera Maisonit suloisessa sekamelskassa. Eipä ole muuten paljon tullut laitettua valoja päälle tuohon viime jouluna ostamaani Riviera Maisonin kuuseen, mutta on ihan kivan näköinen ilman valojakin.


Viime jouluna nämä kaksi sarvipäätä seikkailivat meidän eteisen kaapin päällä. Nyt ne matkasivat olkkariin saakka. Saas nähdä koska tuo meidän pienimmäinen äkkää ne tuolta olkkarista. No onneksi ei kovin suurta vahinkoa tule, kun nuo maksoivat vain 3.99 €/kpl.


Mukavaa jouluista sunnuntai illan jatkoa!

perjantai 16. joulukuuta 2016

Piparkakkutalokylä



Meillä on kotona tv-kaapin päällä nyt oikea piparkakkutalokylä. Tällainen oikea hempeä Hannun ja Kertun ihmemaa pastellisävyineen ja karkkeineen. Arvatenkin lasten sormet syyhyävät koko ajan napsimaan noita karkkeja noista. 

Meillä oli viime jouluna kuvista näkyvä vaaleanpunainen piparkakkutalo, joka oli ihka ensimmäinen leipomani piparkakkutalo. Siitä innostuneena leivoin meille tänä vuonna vaaleansinisen version. Kuten kuvista näkyy, niin tuo vaaleanpunainen versiokin on vielä tallessa. Päätin testata, että säilyykö se hyvänä vielä ensi jouluun ja oli sen verran pölyinenkin joulun jäljiltä ja tuo paksulla pikeerillä kuorrutettu talo ei ole myöskään kovinkaan hyvän makuinen, että sitä ei olisi ollut kiva syödä. Piparkakkutalo todellakin säilyi ihan hyvänä varastossa siihen asti, kun kaivoin sen esille pöydälle odottamaan ja piipahdin ihan hetkiseksi yläkerrassa, niin eikös tuo meidän 2 v ollut mennyt repimään siitä katosta karkkeja, koko etuoven ja osan etuseinämää irti ja syönyt ne. Ei tullut itsellä edes mieleenkään, että hän olisi kiivennyt korkealle tasolle tuon kimppuun, mutta näköjään oli liian houkuttelevan näköinen. No onneksi tämä ns. takapuoli jäi ehjäksi, joten se pääsi vielä tänne piparkakkutalokylään esille.

Lapset koristelivat puolestaan valmiista piparkakkutalopaketista piparkakkutalonsa. Molemmat lapset saivat omat puolensa ja aikamoinen karkkitalo heidänkin kätösistään syntyikin. Se pääsi nyt näiden minun tekeleiden väliini piparkakkutalokylään.



Saas nähdä laitetaanko tuo meidän vaaleansinen talo nyt talveksi jemmaan odottamaan ensi vuoden piparkakkutalokylään pääsyä. Lasten piparkakkutalo ainakin kyllä syödään. Se on varmaa. Oli sitten vaikka kuinka pölyinen.