sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Singaporen reissukuulumiset; osa 1

Vihdoin ja viimein sain kaivettua tänne asti meidän Singaporen reissukuvia. On nykyään aina vaan niin kiire, että ei ehdi edes konetta aukaisemaan ja tuttuun tapaan, kuvia tulee otettua reissussa aikamoisesti ja niiden valkkaaminenkin vie sitten oman aikansa.

Tosiaan, koska kuvia on niin hirmuisesti ja jotta vältytte hirmuiselta kuvaähkyltä, niin jaottelen postaukset nyt vähän pienempiin osiin. Ehkä joku jaksaa siten lukeakin ne läpi. Tässä postauksessa yleishöpinää itse reissusta. Tämän jälkeen tulossa omat yksityiskohtaisemmat postauksensa Singaporen päänähtävyyksistä vinkkien kera, jos joku tuonne päin on suunnistamassa ekaa kertaa.





Reissuun tosiaan lähdettiin juuri ennen hiihtolomaviikon alkua ja edessä oli 10 päivän tyttöjen reissu yhdessä 6 v tyttäreni ja ystävättäreni kanssa. Piipahdettiin myös päivän reissulla Malesian puolella, jonne pääsee kätevästi bussilla tai taksilla. Matkaa ei ole kuin n. tunnin verta Singaporen keskustasta.

 Ihan ongelmitta ei kuitenkaan reissu mennyt, vaan oli pieniä vastoinkäymisiä jo ennen lähtöä, kun reissukaveri päätti perua tulonsa parisen viikkoa ennen lähtöä, mutta onneksi toinen ystävättäreni sitten innostui tuolla aikataululla lähtemään mukaan. Tosin hän pääsi liittymään seuraan vasta kolme päivää meidän jälkeen, kun hän oli juuri miehensä kanssa lomalla Lontoossa, mutta toisaalta Lontoosta on myös suurempi valikoima lentoja suoraan Singaporeen, joten siinä mielessä ei yhtään hullumpi kaupunki lähtöpaikaksi. 

Toinen seikka mikä vielä ilmeni ennen reissua oli se, että hotellimme uima-allas oli remontissa, mikä tosiaan harmitti aikamoisesti, mutta onneksi hotelli maksoi edes takas kuljetukset heidän toisen hotellin uima-altaalle ja hotelli oli myös n. 5-10 min kävelymatkan etäisyydellä hotellistamme, joten siinä mielessä asia oli kuitenkin hyvin hoidettu, vaikka mitään etukäteisinfoa tästä emme olletkaan saaneet hotellia varattaessa. Tuossa meidän varauima-altaassa tulikin polskittua ahkerasti, vaikka ei ollutkaan oman hotellin allas ja mitä huvittavinta, että sieltä löytyi myös Helon kiukaalla varustettu perussuomalainen sauna, jota tietysti käytimme joka uintireissulla.



Reissu oli oikein onnistunut ja tykkäsimme Singaporesta, vaikka paikka olikin todella kallis. Vaatteet ja ruoka olivat ihan Suomen tasoa, elleivät jopa enemmän. Tämä tietysti hillitsi omia shoppailuhalujani aikamoisesti ja siihen päälle vielä aasialainen vaatetyyli, niin eipä tarvinnut paljon kaupoissa juoksennella. Ainoa mitä tuli ostettua oikein olan takaa oli kengät ja nimenomaan Sketchersit, joita Suomesta ei saa. Ne ovat vaan niin supermukavat jalassa, vaikka eivät kyllä ole hirmuisen kauniita. Reissusta tulikin ostettua itselleni kuudet kengät ja lapsille vielä omat versiot.



Singaporessa oli tosi vihreää, mikä oli oikein positiivinen yllätys. Singaporehan ei ole kuin n. 40 km levyinen piskuinen valtio ja sillä alueella asustaa yli 5 miljoonaa ihmistä. Tämä ei kuitenkaan näkynyt minään hirvittävänä ruuhkana tai ihmispaljoutena ja joka puolella oli supersiistiä. Ei ollut Bangkokin hälyä/savusumua ja joka paikassa roikkuvia sähkö/puhelinjohtoja, vaan kaikki oli todella viimeisen päälle rakennettu ja turvallista ja kaikki todellakin toimi erinomaisesti. Kaikkea ruokaa uskalsi syödä ja nimenomaan suositeltiin kokeilemaan katukeittiöitä, joita en kyllä Thaimaassa tekisi. Sen verran monta vatsatautia on tullut reissuista saatua, että on tullut aika varovaiseksi. Singaporessa meille ei tullut mitään vatsavaivoja, vaikka tosiaan söimme kaikkea ja itse hanavesikin oli juomakelpoista. 


Singaporessa tuli koettua mm. Singapore Zoo, Chinatown, shoppailureissu Malesiaan, Sentosan saari, Universal Studio, Little India, jossa tuli sitten syötyä samassa ravintolassa itse Sri Lankan presidentin kanssa ja huvittavinta oli vielä, että miten leppoisa herrasmies hän oli. Pyysi vielä yhteiskuviinkin. Viimeisenä päivänä tuli kokeiltua myös indoor sky divingia eli sisällä tapahtuvaa laskuvarjohyppyä eli sellaista ilmavirran varassa kellumista. Näistä kaikista vielä tuloillaan postauksia kuvien kera.

Paluumatkakin sujui sitten hupaisissa merkeissä ja vähän haasteellisemmin, mitä oltiin suunniteltu. Tosin ihan omasta vapaaehtoisesta tahdostani. Ystävättäreni jatkoi Singaporesta sitten Bangkokiin veljen perheensä luo ja meillä oli varattu suora lento pikkuneidin kanssa Helsinkiin. Singapore-Helsinki kone olikin sitten ylibuukattu ja tarjouduin pikkuneidin kanssa luopumaan paikoistamme ja ottamaan uudelleen reitityksen kohti Helsinkiä korvausta vastaan. Alunperin meidän piti koukkaista Korean kautta (ei sentään kuitenkaan Pohjois-Korean), mutta vaihtopaikaksi tulikin sittenkin loppujen lopuksi Kiinan Shanghai. Tulipahan sitten käytyä samalla reissulla Singaporesa, Kiinassa ja Malesiassa. Tosin astuessamme China East Airlinen kyytiin ainoina ns. länsimaalaisina, niin tuli muutaman kerran mietittyä, että mihinköhän ollaan menossa. Oli myös pientä jännitysmomenttia Kiinan päässä, kun siellä piti vaihtaa terminaalia ja meille oli Singaporen päässä nimenomaan sanottu, että älkää sitten vaan poistuko terminaalista mihinkään, kun meillä ei ole Kiinan viisumia. Vähän rupesi hikipisarat nousemaan otsalla, kun sitten Kiinassa selvisi, että emme pääse toiseen terminaalin muuta kuin menemällä immigrationin läpi ja poistumalla siitä terminaalista. Lisäksi meillä ei ollut edes matkalippua, vaan vain lennon numero ja saisimme Shanghai-Helsinki lentolipun sitten sieltä toisesta terminaalista Finnairin luukulta. Yritin sitten kovasti selittää maahantuloviranomaiselle, että ei olla jäämässä Kiinaan, vaan vaihtamassa terminaalia ja onneksi päästi meidän eteenpäin ja läiskäsi maahantuloleimat passiin ja neuvoi menemään ulos. Onneksi tosiaan sitten löysimme ennen terminaalista ulosastumista yhdyskäytävän seuraavaan terminaaliin, joten ei sitten tarvinnut astua ulos Kiinan maaperalle, vaikka kaipa me sinne oltaisiin nyt kuitenkin saatu mennä, kun kerran maahankin päästiin. Sain myös sitten jälkeenpäin myös kuulla, että terminaalien välillä olisi ollut bussikuljetus, mutta en uskaltanut pienen lapsen kanssa ottaa sitä riskiä, että edes harkitsisin bussia, kun riskinä, että ollaankin yhtäkkiä jossain Shanghain keskustaan menevässä bussissa ilman yhtään rahaa ja kukaan ei oikein puhu englantia ja kone joka lähtee kohta kohti Suomea. No kävelymatka termiaalien välillä oli n. puolisen tuntia, joka siinä vaiheessa tuntui todella pitkältä, kun en ollut yhtään silmäystä nukkunut vielä siinä vaiheessa ja kello oli 5.30 aamulla. Pikkuneiti oli onneksi saanut nukuttua koneessa jonkin verran. Loppujenlopuksi päästiin sitten sinne toiseen terminaaliin ja löydettiin Finnairin tiskikin ja melkein saatiin lentolippummekin. Meille kun ilmeni siinä vaiheessa, että meidän olisi sittenkin pitänyt ottaa sieltä ensimmäisestä terminaalista ruumaan menevät matkalaukkumme mukaan, vaikka nimenomaan Singaporessa neuvottiin toisin, että ne tulevat automaattisesti. Siinä vaiheessa meinasi jo usko loppua, että pitääkö meidän oikeasti kävellä takaisin sinne toiseen terminaaliin ja hakea ne. Lentokentän henkilökunta kun kuulemma ei saa koskea niihin ja tuoda niitä toiseen terminaaliin. Mietin jo kauhulla, että miten ihmeessä jaksetaan kävellä tuo matka taas edes takaisin ja miten ihmeessä saan ne kaksi isoa matkalaukkua tuotua sieltä käsimatkatavaroiden lisäksi, kun ei tuolla välillä ollut mitään matkalaukkujen kuljetuskärryjä. En voisi jättää pikkuneitiä yksinkään sinne toiseen terminaaliin odottamaan käsimatkatavaroiden kanssa. Onneksi onni onnettomuudessa oli se, että henkilökunta selvitti, että meidän matkalaukut eivät olleet tulleet Shanghaihin, joten saisimme mennä vaan suoraan koneeseen. Oli se kuulkaas niin ihana istahtaa tuttuun ja turvallisen Finnairin kyytiin ja oli vielä suomalainen henkilökunta ja saatiin vielä istumapaikat, jossa sai jalat aivan suoriksi. Siinä vaiheessa uni maittoi aika makoisasti. Tämän kaiken seikkailun päätteeksi yritettiin sitten metsästää niitä meidän reissun päälle jääneitä matkalaukkuja ja Helsingissä sitten ilmeni, että olihan ne sitten kuitenkin siellä Shanghaissa. Toisaalta meidän kannalta onni, etteivät silloin löytyneet, ettei tarvinnut lähteä niitä enää hakemaan. Matkalaukut löysivät sitten vihdoin ja viimein kotiin muutamien kolhujen jälkeen neljä päivää myöhemmin, joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Tosin jouduin kyllä laittamaan Finnairin suuntaan korvausvaateita mm. rikkoutuneesta laukusta, mutta se on jo pientä se :)

Seuraavissa postauksissa sitten vähän enemmän noista Singaporen nähtävyyksistä ja vinkit Malesian puolelle käyntiin.

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kommenteista!