maanantai 29. toukokuuta 2017

Pokemon Go 9-vuotissynttärit


Meillä vietettiin eilen esikoisen 9 v synttäreitä Pokemon Go -teemalla. Aurinko ja lämpökin helli meitä kivasti juhlapäivänä, joten päästiin nauttimaan myös terassilla synttärikaffeita. 

Sankarin toiveena oli saada synttäreilleen Pokemon Go -kakku, kun kerran synttäreiden teemana oli Pokemon.  Erityisenä toiveena oli pokepallokakku, mutta tämä äippä piti vähän oman päänsä ja teki tämän hempeän vaaleansinisen version. Kakun päällä olevat Pokemon aiheiset koristeet löytyivät juuri ennen synttäreitä kirppikseltä, joten päätin hyödyntää niitä kakun koristelussa. Toki piti kaikille vieraille vähän vihjata, että kyseiset koristeet eivät ole syötäviä, ettei kukaan vaan erehdy niitä popsaisemaan. Kakun täytteenä oli prinsessakakun sisällys eli vadelmaa ja vaniljakreemi ja päällä tosin prinsessakakusta poiketen sokerimassaa eikä marsipaania, kun marsipaania ei valitettavasti saa puhtaan valkoisena toisin kuin sokerimassaa. Lisäksi itse tykkään sokerimassan mausta enemmän kuin marsipaanista.

Lopputulos oli onneksi ihan sankarin mieleen, vaikka kakun teossa olikin aikamoisia haasteita, kiitos meidän 3-vuotiaan vintiön. Olin tehnyt synttäreitä edeltävänä iltana kakun viittä vaille valmiiksi jääkaappiin, siten että kakun päällä oli jo voikreemi ja enää riittäisi sokerimassan laitto ja koristeet. Eikös tämä meidän pikku vintiö ollut käynyt syömässä kakusta ison palan takaosasta sen ollessa jääkaapin alimmalla hyllyllä ja ilman mitään kakkukupua. Ei sitten auttanut kuin väsätä lisää voikreemiä, että sain täytettyä tuon ison puuttuvan osan, kun ei ollut enää aikaa ruveta tekemään uutta kakkua. Onneksi sain aika hyvin sitten loven paikattua, vaikka aika paksu kerros voikreemiä siihen sitten tulikin. Tähän ei sitten ihan kakunteon haasteet loppuneet, kun pikkumiehen piti vielä käydä painamassa kakkuun omat nyrkin jälkensä ja lohkaista pala sokerimassaa siinä vaiheessa kun olin saanut sen tasaisesti kakun päälle. Ja eikä tässä vielä kaikki. Samainen vintiö ehti sitten vielä popsia suihinsa sankarin nimen, jonka olin tehnyt valmiiksi odottamaan kakun päälle laittoa.  Hetkeksi kun käänsin katseeni, niin kaikki kirjaimet olivat hävinneet pikkumiehen suuhun, joten ei auttanut kuin tehdä uudet kirjaimet, että saatiin kakkuun sankarin nimi. Meinasi kyllä jo kieltämättä epätoivo iskeä, että mahtaakohan tämä kakku ikinä valmistua tai pysyä ehjänä juhlahetkeen saakka, mutta onneksi sentään synttäripöytään asti sentään jotain säilyi ehjänä ja onneksi noilla Pokemon hahmoilla sai vähän peitettyä pahimpia kuoppia ja lovia. Nyt onneksi voi jo nauraa noille koettelemuksille, vaikka tuolloin ei kyllä yhtään naurattanut.






Synttäritarjoiluna oli myös mm. näitä leipomiani mokkapala muffinsseja, jonka kukkiin hyödynsin samaa vaaleansinistä sokerimassaa, jota olin jo kakkuunkin värjännyt. Kieltämättä normaali mokkapala pellillinen olisi ollut paljon helpompi ja nopeampi tehdä, mutta näistä muffinssimuodoista tai ehkäpä noita voi sanoa jo mokkapala cup cakeiksi, saa kahvipöytään paljon kivemman näköisiä ja kun tykkään näpertelystä, niin mikäs noita tekiessä.







Pikkuneiti kaivoi kaapistaan helmikuun Jenkkireissulta ostetun uuden juhlamekon, jossa on vähän tuollaista vintage henkeä.


Vielä olisi kaverisynttärit edessä, joten ihan ei vielä näistä koitoksista selvitty. Niiden osalta ei onneksi tarvitse niin stressata, kun tunnetusti lapsille ei oikein kakut maistu, joten mennään helpolla shipsi/poppari, keksi ja jätski linjalla tuolloin. 

torstai 25. toukokuuta 2017

Silja Linen 60-vuotisjuhlassa


Silja Line juhlii tänä vuonna 60-vuotista risteilytaivaltaan. Minulla oli ilo saada olla juhlimassa heidän juhlavuottaan viiden ruokalajin menun kera. Juhlamenu on viralliseltaan nimeltään Menu Nordic by Tommy Myllymäki, Tribute to Silja 60. Ruotsalaisen keittiömestarin menu pohjautuu kauden parhaisiin ja tunnetuimpiin makuihin. Myllymäki on perustanut Tukholmaan useita ravintoloita ja esiintyy säännöllisesti Ruotsin television ruokaohjelmissa. Hän on mm. voittanut ruotsalaisen Kockarnas kamp -kilpailun.

Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet perustetiin 20.5.2057. Ensimmäinen matkujastajalaiva liikennöi Turun ja Tukholman välillä. Laiva oli silloin s/s Silja, johon mahtui n. 400 matkustajaa ja 25 autoa, jotka nostetiin laivaan nosturilla. Tänä päivänä laivoihin mahtuu lähes 3.000 matkustajaa ja autojakin yli 400, joten aikamoinen harppaus on tultu 60 vuodessa eteenpäin.

Silja Linen juhlavuosi näkyy laivojen ravintoloissa, kaupoissa ja hyteissä. Marimekko on tuottaa juhlavuoden kunniaksi erikoisvärityksellä Pikku Lokki ja Mini Unikko -kuosisia tuotteita, jotka ovat esillä Commodore-hyteissä, sviiteissä, laivan ravintoloissa ja kahviloissa sekä myynnissä laivan myymälöissä. Laivoilla on myös myynnissä erikoistuotteita, kuten Gagun juhlaleivos, Kultasuklaan suklaata sekä Helsinki Distilling Companyn Silja 60 -juhlatuote.



Menun kokonaisuus on seuraavanlainen

Tomato & Feta
Kylmää tomaattikeittoa, fetajuustoa ja basilikaa

Veal & Tarragon
Tartar vasikanlihasta, rakuunakastiketta, herneitä ja retiisiä

Pike Perch & Ginger
Paistettua kuhaa, ruskistetulla voilla maustettua sabayonkastiketta, hapatettua kaalia ja inkivääriä

Beef & Onion
Grillattu pihvi härän ulkofileestä, grillattua ja friteerattua sipulia, sieniä ja sitruunatinjamia

Rhubarb & Onion
Raparperijäätä ja kompottia, mascaponejäätelöä, sitruunaverbenaa ja kuivattua marenkia


Menu oli mielestäni oikein onnistunut ja konstailematon ja erityisesti mieleeni oli paistettu kuha, joka oikein suli suussa. 










Tilaisuudessa oli esittelyssä monia yhteistyökumppaneiden tuotteita, jotka ovat tehty nimenomaan Silja Linen juhlavuoden kunniaksi. Erityisesti omaa silmääni miellyttivät nämä Marimekon Mini Unikko -kuosiset tuotteet, jotka on toteutettu Silja Linelle ja ovat vain siellä myynnissä. Täytyy tunnustaa, että olen  aikamoinen unikko-fani ja kotoa löytyy unikko-kuosisia pussilakanoita kolmessa eri värissä ja kaikenlaista muutakin unikko-kuosista, joten ehkäpä pitää omaa kokoelmaa kasvattaa vielä näillä Mini Unikko-tuotteilla.

Kotiin viemisiksi saatiin mm. näitä Kultasuklaan valmistamia suklaita. Näistä salmiakki valkosuklaa oli niin namia, että se katosi alta aikayksikön parempiin suihin, vaikka olivat nuo kaksi muutakin makua hyviä.


Oikein isot onnittelut vielä Silja Linen 60 vuotis risteilytaipaleelle ja kiitos Tallink Siljalle kutsusta!

perjantai 12. toukokuuta 2017

Hyvää viikonloppua!


Viikonlopun kukat ostettuna, kaupassa käyty ja onnistunut työviikko takana, joten tästä on hyvä aloittaa viikonlopun vietto. Aika usein sitä tuleekin juuri viikonlopuksi ostettua kukkia. Jotenkin sitä kaipaa jotain tuollaista pientä piristystä itselleen ja kukat hoitavat hyvinkin tuon asian. Eihän kukista voi kuin tulla hyvälle tuulelle. Toiset ostavat oman suklaalevynsä viikonlopuksi ja minä puolestaan kukkia. Näissä se hyvä puoli, että eivät kerry kiloina vyötärölle.

Ihanaista äitienpäivä viikonloppua kaikille! Minä suuntaan huomenna mökille laittelemaan vähän paikkoja kuntoon, joten toivottavasti ei saada lunta niskaan.



tiistai 9. toukokuuta 2017

Elämä voittaa jälleen!


Jee elämä voittaa jälleen! Nyt kiitos riittää sairastelu vähäksi aikaa. Sairastuin nimittäin jo Roomassa viikon lomareissumme aikana ja iski kuume ja kaamea kurkkukipu päälle ja kun olin yksin kahden isomman lapsen kanssa, niin eihän sitä auttanut kuin heittää särkylääkettä nassuun ja lähteä liikenteeseen. Eihän nuo lapsukaiset olisi jaksaneet olla koko päivää hotellihuoneessa ja olisivat hyppineet jo seinille, jos koko päivän olisi pitänyt olla sisätiloissa. Kaiken kukkuraksi huoneessa ei jostain syystä toiminut netti ollenkaan, vaikka kuinka siitä reklamoimme, joten ei olisi päässyt edes netissä surffailemaan. Huone oli ilmeisesti jotenkin juuri signaalin katvealueella. 

Olo oli kuitenkin suht hyvä Roomassa kuumeesta huolimatta, kiitos särkylääkkeiden. Kaikki menikin siihen asti ihan hyvin, kunnes paluulennolla sitten jotain tapahtui laskeutuessa.  Vasemmalla puolella päätä sattui oudosti ja siitä lähtien pää jomottikin niin hirmuisesti, että jouduin käymään kaksi kertaa lekurissa ja lopulta sairaalassa saakka, kun kipu vaan voimistui, imusolmukkeet turposivat pienten luumujen kokoisiksi ja kuumekin nousi pahimillaan pitkälti yli 38. Loppujen lopuksi päästä jouduttiin ottamaan ihan TT-kuvat ja muuta ei ole löytynyt kuin turvotusta otsaonteloissa, vaikka tuntui, että koko pää räjähtää kohta ja siellä on aivan hirveä paine. Toisaalta tietysti hyvä niin, että mitään vakavampaa ei siellä näkynyt. Ilmeisesti turvotus oli niin paha, että se aiheutti tuon kaamean pääkivun ja en pystynyt laittamaan edes viikkoon päätä alaspäin ja kuumeen takiakaan ei jaksanut mitään. Onneksi isäni pääsi tulemaan melkein viikoksi auttamaan lasten kuskailujen kanssa. Ilmeisesti lentokoneen paine pahensi flunssan otsaonteloihin asti, kun kuulemma nimenomaan tuo lentäminen voi olla aika pahaksi flunssaisena, joten en yhtään ihmettele, että flunssaisena ei suositella lentoa.

Olo on päässä vieläkin ihan hömelö ja pieni jomotus jatkuu vieläkin, mutta onneksi se pahin pääkipu on poissa. Kaiken tämän kukkuraksi, juuri ennen vappua kun oma olo jo vähän kohentunut ja kuume poissa, pienimmäinen oli saanut tarhasta vatsatautitartunnan, jonka sitten tietysti minä vielä sain hänen jälkeensä kuumeen kera, joten siinä vaiheessa ei kyllä enää hymyilyttänyt yhtään. Onneksi muut säästyivät kyseiseltä vatsataudilta. Melkeinpä kolmisen viikkoa tässä rumbassa sitten menikin, mutta nyt kop kop toivottavasti ollaan voiton puolella ja kenellekään ei iske nyt mitään vähään aikaan. Kyllä tätä omaa terveyttä taas arvostaakin tuon rumban jälkeen ja muistui mieleen, että pitäisi oikeasti levätä kun flunssa iskee eikä vain mennä särkylääkkeiden voimalla. Ne ovat kuitenkin aika petollisia, kun laskevat kuumetta ja olo paranee ja sitten ei enää maltakaan ottaa rauhallisesti. Joten ystävät hyvät, muistakaa se levon tärkeys ja arvostakaa omaa terveyttänne!

Niin ja voi huoh! Taas näyttää satavan ulkona lunta. Kohta ollaan toukokuun puolessa välissä ja lämpötila on parissa asteessa ja maa valkoisena. Saas nähdä kuinka tätä oikein jatkuu. Toivottavasti saadaan kuitenkin lämmin kesä.





sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Lasten kanssa Roomassa


Terkkuja Roomasta! Tosin täällä tuli käytyä jo pääsiäisenä, mutta on ollut vähän sairastelua ilmassa sen jälkeen, joten ei ole jaksanut käydä kuvia läpi, kuin vasta nyt.

Lähdin viikon matkalle kahden isomman lapsen kanssa. Alunperin mukaan piti tulla myös ystäväni toisen tyttärensä kanssa, mutta hän joutuikin sitten perumaan tulonsa ja suuntaamaan Singaporeen. Aluksi kyllä mietin, että perunko koko reissun itsekin, koska reissu kahden lapsen kanssa ei hirveästi kuulostanut lomalta, mutta kun matkalla ei ollut mitään peruumisoikeutta, niin päätin, että kyllähän me kuitenkin lähdetään ja varmaan pärjätään hyvin. Yksi ystävistäni saapui sitten vielä myöhemmin meidän seuraan, vaikka mentiinkin sitten aika paljon eri polkuja. Alunperin meille oli varattu talo uima-altaalla, mutta onneksi siinä oli kuluton perumismahdollisuus. Olisi ollut vähän turhaa varata niin isoa taloa käyttöömme, joten sen tilalle tuli sitten hotelli. Kaikki keskustan kohtuuhintaiset hotellit olivat jo siinä vaiheessa pääsiäisen takia loppuunmyytyjä eikä oikein yli 300 euron yöhinta houkuttanut, joten hotellimme oli vähän syrjemmällä, mutta metron lähettyvillä, joten metroa tulikin käytettyä joka päivä. Rooman metro on myös tosi simppeli käyttää. Lapset matkustavat ilmaiseksi ja aikuisten lippukin on vain 1,50 € ja on voimassa 100 minuttia. Liput pitää vaan ostaa etukäteen (myynnissä mm. lehtikojuissa) ja samaiset liput käyvät myös busseihin.


Roomassa kun ollaan, niin ehdoton nähtävyys on tietysti Colosseum, jonka viereen tulee suoraan myös metro. Ei uskoisi, että tämä areena on seissyt tässä jo melkein 2.000 vuotta. Lapset tietysti tykkäsivät tästä nähtävyydestä ja kuvittelivat gladiaattorit taistelemaan tuonne. Sellaisen vinkin voisi antaa, että jos olette menossa tänne, niin varatkaa ihmeessä liput etukäteen, niin vältytte pitkiltä jonotusajoilta tai siis jonottamaan joutuu enää silloin turvatarkastukseen, johon oli oma jononsa lipun etukäteen varanneille ja etukäteislipun joutui sitten vielä vaihtamaan lipunvaihtopisteella varsinaiseen pääsylippuun, mutta näihin ei kauaa aikaa tuhraantunut, kun oltiin jo sisällä. 



Roomassa olonsa tunsi kyllä aika turvalliseksi, vaikka metron käyttö tietysti kahden lapsen kanssa aina vähän pelottaa nykyajan maailmassa. Rooman katukuvassa oli ihan arkipäivää, että nämä rynnäkkökiväärein varustetut armeijan kavereita oli joka puolella. Yleensä nähtävyyksien ympärillä olevat kadut ja osa ostokaduistakin oli suljettu armeijan autoilla ja rynkkymiehet olivat aina vieressä vartioimassa. Samoin oli metroasemilla. Jokaisella asemalla oli vähintään pari rynnäkkökiväärein aseistettua armeijan kaveria, metron omat vartijat aseineen ja vielä liuta aseitettuja poliiseja. Harmi, että nykyäjan maailma ja matkustaminen on tätä, mutta täytyy kyllä antaa pisteet Roomalle tuosta, että asia oli todellakin otettu tosissaan ja varustauduttu. Ajattelin, että tuo olisi liittynyt nimenomaan pääsiäiseen, mutta samaiset vartioinnit jatkuivat pääsiäisen jälkeenkin eli todennäköisesti on nykyään Roomassa ihan arkipäivää.


Colosseumin vieressä on Forum Romanum, joka kuuluu Colosseumin lipun hintaan. Lapset eivät tästä niin innostuneet Colosseumin jälkeen, kun väsy ja nälkä painoivat jo, joten tämä jäi vähän vähemmälle katselulle, mutta onhan kuitenkin kyseessä muinaisen Rooman alue, jonka ympärille varsinainen Rooman kaupunki sitten kehittyi. Alunperin alue on ollut suota, joka on kuivatettu.


Eniten Rooman matkasta odotti kunnon italiaista pizzaa ja tietysti aitoa italialaista jäätelöä, jota tulikin syötyä joka päivä. Itse ihastuin myös näihin ns. valkoisiin pitsoihin, jossa ei ole ollenkaan tomaattikastiketta. Tietysti tuli maisteltua myös erilaisia pastoja ja lasagnea,  mutta kyllähän tuo pizza vie vaan aina voiton.




Rooman yksi päänähtävyyksistä on myös tämä yläkuvassa näkyvä Fontana di Trevi, joka olikin aikamoinen turistirysä. Tämä Rooman suurin ja tunnetuin suihkulähde on valmistunut jo 1762. Harmi, että meillä jäi tämä kokonaan näkemättä iltavalaistuksessa, koska yleensä oltiin jo pimeän tullen hotellilla pitkän päivän jälkeen.

Fontana di Treviltä kävelimme sitten katsomaan Pantheonia ja tietysti sen kuuluisaa kattoa, jonka keskeltä siintää suoraan taivas. Olisi ollut kyllä mielenkiintoista käydä täällä sateella ja katsoa, että miten hienosti vesi valuu pois.






Ihan Vatikaanin vieressä sijaitsee Castel Sant Angelo, jonne suuntasimme yhtenä päivänä. Linnan ylhäältä on upeat maisemat yli Rooman ja Pietarinkirkolle. Ylhäällä on myös pieni kahvila, jossa voi nauttia kahvikupposensa näitä maisemia ihastellessa.



Sitten päästäänkin Vatikaaniin asti, maailman pienimpään valtioon, joka oli tietysti yksi pääkohteistamme. Tänne voisi antaa samaisen vinkin kuin Colosseumille, että ostakaa hyvät ihmiset ne liput etukäteen netistä, jos haluatte Vatikaanin museoon ja Sikstuksen kappeliin. Itse ostin nämä Vatikaanin sivuilta (va -loppuinen) ja varausmaksu on muutaman hassun euron, joka on pieni hinta kun katselee tuossa Vatikaanin museon vierustalla jonottavia ihmisiä. Lippuja varatessa sai valita tulopäivän ja kellonajan ja senkun marssi sisälle koodin kanssa, joka vaihdettiin sisällä sitten varsinaiseen lippuun. 


Itse Vatikaanin museosta lapset eivät ehkä niin pitäneet, kun eihän tuon ikäisiä taide kovinkaan paljon kiinnosta, mutta löytyi kuin löytyikin sieltä myös jotakin heitäkin kiinnostavaa, nimittäin Egyptin historiasta kertova osio, jossa oli näytillä mm. ihan aito muumio. Piti ihan vartijalta varmistaa, että onko kyseessä tosiaan aito muumio ja kyllä kuulemma on. Toivottavasti en nyt saa mitään muumion kirousta niskaani, kun kuvan tänne nettiin laitan :) Pientä taikauskoa! No en tiedä onko tuo museokaan kovinkaan levollinen viimeinen leposija jatkuvan ihmisvilinän keskellä.



Vatikaanin museo on kyllä niin laaja ja sokkeloinen, että siellä saa tuhlattua kyllä aikaa vaikka millä mitalla, jos niikseen haluaa. Kävelin nyt enemmänkin lasten ehdoilla sen pikavauhtia läpi, ettei ala tylsistyminen tulemaan. Itse olen siellä kuitenkin ollut aikaisemmin, joten ei haitannut, vaikka kaikkiin kohtiin ei pysähdyttykään.

 Vatikaanin museosta on suoraan käynti Sikstuksen kappeliin, jossa kuuluisat Michelangelon freskot sijaitsevat. Kuuluisimpia ovat Aatamin luominen ja viimeinen tuomio. Valitettavasti kappelissa on kuvauskielto, joten seuraava kuva on lainattu netistä.


 Kannattaa muistaa, että Sikstuksen kappelista on suoraan käynti myös Pietarinkirkkoon, joten ei kannata lähteä sinne erikseen uloskautta kiertelemään. Ja olisittepa nähneet mitkä jonot sinne yleensäkin oli ulkona. Ei olisi varmaan muutama tunti riittanyt siinä jonossa, että sisälle asti olisi päässyt.


Hih, vähän lasten kanssa mietittiin, että mitenköhän nämä Pietarinkirkon Sveitsiläiskaartin vartijat pärjäisivät nykyajan konetuliaseille noilla hienoilla vanhanaikaisilla aseillaan. 


Olen itse kerran käynyt aikaisemmin Pietarinkirkossa ja silloin meiltä jäi kokonaan huomaamatta, että kirkossa pääsee myös kirkon alle kryptaan katsomaan keskiaikaisten paavien sargofageja. Lisäksi edellisellä kerralla jäi myös käymättä upea Pietarinkirkon kupoli, jonne on pieni 6 euron sisäänpääsymaksu ja lapsilta se oli ilmainen. Tosin, jotta sinne pääsee, niin pitää kiivetä ensin 551 rappusta. Toki hissikin on, jos ostaa vähän kalliimman lipun, mutta mielestäni tuossa on juurikin jujuna noiden rappusien kiipeäminen. Aikamoista puuskutusta olikin sitten ylös asti päästessä ja kun raput ovat myös osittain vähän vinot ja osin matkaa erittäin kapeat ja seinät kaltevia, niin rupesi jo vähän pyörryttämäänkin jossain välissä matkaa, mutta ylös asti päästiin ja on kyllä ehdottomasti vierailun arvoinen. Puolivälissä pääset ns. sisäkupolin kohdalle ja siitä sitten ylöspäin ihan ylös asti ulos ihailemaan Rooman maisemia.




Rooman keskustassa melkeinpä kaikki ovat kävelymatkan päässä toisistaan ja mekin kävelimme reissun aikana todella paljon. Olin yllättänyt mitenkä paljon lapsetkin jatksoivat kävellä 10 h päiviä ja kertaakaan eivät valittaneet, että eivät jaksa. Ehkä uuden näkeminen ja kokeminen auttaa asiaa. Vatikaanista on myös helppo kävellä mm. Espanjalaisille portaille, johon mekin pitkän päivän jälkeen vielä jaksoimme.


Kaiken kaikkiaan oli oikein onnistunut reissu ja olin positiivisesti yllättänyt miten lapset jaksoivat kävelleä ja katsella koko viikon noinkin hienosti nähtävyyksiä ja kaupunkilomailla ilman uima-allasta. Alunperin oli kyllä tarkoitus varata Roomasta hotelli, jossa olisi ollut uima-allas, mutta eipä sitten löytynyt yhtään hotellia, jossa altaat olisivat olleet auki vielä huhtikuussa ja kylpylöihin oli ikäraja, joten eipä ollut tällä reissulla tarvetta uimapukuihin. Sää reissussa oli muutenkin hieman vaihteleva. Aluksi oli 24 astetta, mutta sitten loppuviikosta ilma viileni n. 17 asteeseen ja laski iltaisin jopa 4 asteeseen, joten aamut ja illat olivat sitten tosi viileitä, joten eipä sille ulko uima-altaalle olisi kyllä paljoa ollut käyttöäkään.

Vinkkinä, että instastani kristallinhohtoa ja facebookista löytyy monia videoita reissutunnelmista, joten kannattaa käydä kurkkaamassa nekin, jos suunnittelette Rooman reissua.