sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Sauna from Finland - vientituote maailmalle

Meille suomalaisille sauna, jos mikä on lähellä sydäntä. Siellä unohtuu niin huolet ja murheet ja jopa entisaikoina siellähän hoidettiin myös synnykset. Jopa oma isäni on syntynyt vielä 40-luvulla saunassa, joten voiko sen hienompaa paikkaa enää olla. Nyt tästä suomalaisten pyhimmästä paikasta, saunasta pyritään tekemään suomalaista vientivalttia maailmalle Sauna from Finland -yirtysverkoston kautta. Saunasta halutaan tehdä kokonaisvaltainen elämys, joka alkaa jo ennen itse saunaan astumista ja jatkuu myös itse löylyssä istumisen jälkeen. Verkostossa onkin mukana monia tunnettuja yrityksiä tuotteillaan, joihin minulla oli ilo tutustua vähän lähemmin Uunisaaren kauniissa maisemissa, jossa Sauna from Finlandin kutsumana järjestettiin lämminhenkinen pr-tilaisuus. 





Itse tilaisuus alkoi Uunisaaren historiasta, joka nautittiin erittäin maittavan ruoan lomassa. Itselleni tuli muuten yllätyksenä, että talvisaikaan sinne pääsee ihan siltaa pitkin ja miten tunnallallinen Uunisaaren ravintola onkaan sisältä. Aivan ihana juhlienviettopaikka niin kesällä kuin talvisaikaankin.

Mukana tilaisuudessa olivat myös monta Sauna from Finland -verkostoon kuuluvaa yritystä tuotteineen, kuten Lumene, Jokipiin Pellava, Familon, Osmia, Mallaskosken panimo sekä Kolo-sauna. Verkostoon kuuluu mahtavat 180 yritystä.



Mallaskosken Panimo lanseerasi illan tilaisuudessa uuden saunaoluen nimeltään Vihta Lager. Vaikka en oluen ystävä olekaan, niin pitihän tuota maistaa myös sellainen autoilijan annos. Kyseinen olut on hieman normaalia olutta miedompaa 3,8 % alkoholipitoisuudellaan ja olisihan tuota voinut ihan enemmänkin maistella. Olut saa säväyksen kotimaisista koivunlehdistä ja koivunmahlasta.


 Vaikka saunoessa ei saisi olla kiire, niin itselläni oli sen verran tiukka aikataulu tuona iltana, että jäi saunajoogat ja poreamme testaamatta, mutta enköhän joskus vielä tuon saunajoogankin ehdi testailemaan.

Aivan mahtavaa, että meillä Suomessa panostetaan myös tämän meidän pyhän paikan maailmanvalloitukseen. Taidankin käydä napsauttamassa saunan päälle ja mennä nauttimaan löylyn lämmöstä. Mikäs sen ihanampaa kuin pujahtaa saunan raikkaana sitten peittojen alle nukkumaan ja aloittaa uusi viikko.



*kuvat otettu Huawei P10+ kännykällä*



keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Svanefors ss2018



Jokos siellä on kevättä rinnassa? No näiden kuvien jälkeen ainakin viimeistään on. Kävin tutustumassa Svaneforsin kevään ja kesän uutuuksiin heidän showroomillaan jo jokunen tovi sitten ja olipas mukava astua tuiskun keskeltä tänne ihanan kesäiseen maailmaan. Vitsit, että niin odotan jo kesän tuloa. Vielä kun päästäistiin lumista eroon ja saataisiin tuo kevät edes vähän lämpenemään. Saatiin tuossa pääsiäisenä sitten mukava takatalvikin. Tuntuu, että ei noista lumista pääse sitten millään eroon ja aina vaan tupruttelee lisää. Öisinkin on vielä yli 10 asteen pakkasia, joten on jäänyt kaikki narsissitkin laittamatta vielä ulos. Taidan siirtyä sitten suoraan jo kesäkukkiin, kunhan tästä vähän lämpenee.

Onneksi Svaneforsin showroomilla sentään pääsi virittäytymään jo tulevaan kesään, joka on toivottavasti hieman parempi mitä viime vuonna. Eipä tainnu yhtään hellepäivää osua koko kesään, joten nyt ei voi suuntana olla kuin ylöspäin.
 
Kuten näistä kuvista voi päätellä, niin luvassa on mm. ihanan hempeitä värejä kuten mm. roosaa, joka kuuluu myös meikäläisen lempiväreihin. Pitäsiköhän sitä vähän jo tässä iässä aikuistua ja siirtyä vähän aikuismaisempiin väreihin? No mutta minkäs itsellensä voi ja kaikki vaaleanpunainen vaan miellyttää silmää. Toisaalta pitäähän sitä elämässä olla aina vähän pientä hempeyttä ja vaaleapunaisia pilvilinnoja tai muuten olisi turhan tasapaksua eloa koko ajan.

Sitten hempeilyn pariin raakakakun ja vaahtokarkkien säestämänä.














 
Eikös ollutkin ihanan hempeää?



tiistai 27. maaliskuuta 2018

Uudet ruokapöydän tuolit


Meidän ruokailutila koki pienen faceliftauksen, kun hankin uudet ruokapöydän tuolit vanhan lankkupöydän kaveriksi. Meillähän on ollut aiemmin vuosikausia hupuilla varustetut ruokapöydän tuolit, joiden päälliset olivat jo nähneet parhaat päivänsä. Lisäksi pienin terminaattori päätti toteuttaa niihin taiteellisia lahjakkuuksiaan mustalla vedenkestävällä eyeliner meikkikynälläni ja arvatenkin sellainen vedenkestävä nestemäinen väri imeytyy aika syvälle pellavaisiin päällisiin. Ei auttanut sappisaippuat, meikinpoistoaineet, tärpätit tai minkään sortin tahranpoistoaineet, vaan väri oli ja pysyi ja ei itseasiassa edes yhtään haalentunut, vaikka mitä tököttejä laittoi. Oli kyllä todellakin nimensä mukaisesti long lasting meikkikynä. 

Mietin pitkään, että minkälaiset tuolit sitten hankkisin lankkupöydän kaveriksi ja minkä tyyliset siihen oikeastaan sopisivat. Alun perin haaveena oli kangaspäälliset ruokapöydän tuolit, mutta sitten piti ottaa ihan järki käteen. Kolme pientä lasta pitäisivät kyllä huolen siitä , että kangasverhoilu ei olisi kovinkaan pitkään siisti ja sen jälkeen tuolit olisivatkin olleet täynnä ruokatahroja. Kaiken lisäksi meillä syödään aika usein mustikoita, joten verkkokalvolleni piirtyi kauhukuvat tulevasta, miten jynssään mustikkatahroja muutaman ärräpään kera tuolien kankaasta. Niinpä jo oman mielenterveyden kannalta, päätin hylätä siltä istumalta hienot kangasverhoilut  ja valita tuolit, jotka saa helposti pyyhittyä ja ovat myös kevyet käsitellä lasten näkökannalta. Tarkoitukseen sopivat tuolit löytyivätkin sitten Veken nettikaupasta kotiinkuljetuksen kanssa.  Täytyy kyllä antaa iso peukku sille, että niitä ei tarvinnut lähteä itse hakemaan mistään, vaan postipoika toi ne sisälle asti. Ainoa mitä itse piti tehdä, oli ruuvata jalat paikoilleen itse tuoliin, mutta tämän hoiti meidän 9 v intoa pakahtuen, kun kerrankin pääsi kunnon miehisimpiin hommiin. 

Aluksi vähän ajattelin, että mitenköhän tämän tyyliset modernimmat tuolit sopivat lankkupöydän kanssa, mutta hyvinhän ne siihen nyt istuvat, vaikka itse sanonkin. Ainoa mikä nyt ottaa silmään, on se että pöydän alla ei ole  mattoa.  Aikaisemmin, kun tuoleissa oli pitkähelmaiset tuolinhuput, niin pöydän alle ei edes näkynyt, mutta nyt tuo kokonaisuus näyttää ehkä hieman autiolta ilman mattoa. Mutta niinhän se menee, että kun yhden paikan laitat kuntoon, niin se saa aikaan lumipalloefektin ja urakasta tulikin sitten vähän isompi. Joten ehkäpä tästä on lähdettävä seuraavaksi mattokaupoille. 

Veken kalusteella on erittäin laaja valikoima ruokapöydän tuoleja. Jos jotain kiinnostaa tarkemmin, niin nämä House Nordic Oslo tuolit löytyvät täältä. Värivaihtoehtoina löytyy tämän valkoisen lisäksi musta, harmaa sekä sininen ja jalkoja löytyy sekä mustina että kromisina. Istuinosa on muovia ja istuinosa on verhoiltu PU-keinonahalla. Tuoleissa on myös erittäin hyvä istua, koska siinä on kiinteä tekonahalla verhoiltu pehmuste ja mitä tärkeintä, nämä on helppo pyyhkiä puhtaiksi. 







perjantai 16. maaliskuuta 2018

Bataattiporkkanasose keitto


Näin kylmillä talvikeleillä on ihana nauttia välillä lämmintä keittoa. Oma ehdoton suosikkini on tämä bataattiporkkanasose keitto höystettynä itsetehdyillä valkosipulikrutongeilla. Lämmittää niin mukavasti ja onhan se myös ihanan aurinkoisen värinenkin. Mukava pieni väriläiskä päivässä pitää mielenkin virkeänä. Tässä vielä teillekin tämä lemppariohjeeni

Bataattiporkkansosekeitto

1  bataatti n. 600-700 g
3-5 porkkanaa
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
2 kasvisliemikuutiota
1 prk (2 dl) kookoskermaa tai ruokakermaa
suolaa
juustokuminaa
mustapippuria
ripaus chiliä

Kuori ja pilko bataatti, porkkanat ja sipuli ja valkosipulit. Lisää pilkotut kasvikset kattilaan ja lisää vettä sen verran, että juuri ja juuri peittyvät (n. litra) ja laita joukkoon liemikuutiot. Keitä kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Soseuta keitto. Lisää kerma ja kuumenna. Mausta lopuksi.

·        Leikkaa paahtoleivästä krutongin kokosia paloja. Paahda ne runsaassa rasvassa pannulla. Itse käytän tässä voita ihan maun vuoksi. Lisää paistamisen loppupuolella silputut valkosipulit ja anna paahtua myös niihin vähän väriä.

·        Lisää annosten päälle paahdetut valkosipulikrutongit ja nauti.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!



lauantai 3. maaliskuuta 2018

Maku Kitchen Life - tyylikkyyttä keittiöön


Johan meillä kiiltää keittiössä, kiitos näiden uusien Maku Kitchen Lifen uusien tuotteiden, jotka kotiutuivat Tammer-Tukusta. Kyseinen sarja on erityisen tunnettu monipuolisista ja tyylikkäistä ruoanvalmistus- ja kattaustuotteista. Näitä tuotteita katsoessa silmä myös todellakin lepää. Harakka kun on, niin kaikki mikä kiiltää, on tietysti mieleen ja näiden hieman pyöristetty muoto tuo myös kivan pienen säväyksen.


Rondo kattila on tilavuudeltaan 3,4 litraa, joka on juuri sopivan kokoinen keittokattilaksi perheelliselle. Kattila on harjattua terästä ja siinä on tarttumaton pinnoite sekä tehokas kerrospohja. Paistokasari on puolestaan kooltaa 2,7 l. Lasikannet ovat varusteltu höyryventtiilillä. Molemmat sopivat kaikille liesityypeille ja mitä parasta, että se kestää konepesun.



Maku Kitchen Life -sarjasta löytyy myös tällainen kätevä salaattikulho, joka on varustettu puisella kannella sekä salaattiottimilla. Itse kulho on bambua, mikä tuo siihen kivan säväyksen. Erityisen kätevä tämä kannellinen astia on kesällä, tarjoiltaessa salaattia ulkotiloissa. Ei lentele ötökät salaatin joukkoon. Lisäksi salaattikulhossa on salaatinottimille omat raot, joten kannen saa hyvin päälle, vaikka kansi olisi paikoillaan. Kantta voi käyttää myös vaikka juustotarjottimena taikka esim. paistokasarin pannunalusena.




Tammer-Tukun valikoimaan kuuluvat myös nämä kauniit tekokukat, joihin ihastuin jo käydessäni uudessa hienossa Tammer-Tukun showroomissa Tampereella. Näissä on vaan jotenkin niin kauniin hempeän tyylikkäät värit. En ollut ennen tällaisiin törmännytkään. Kukan rakanne ei ole muovimainen, vaan enemmänkin paperimainen, joka tuokin kivaa tekstuuria. Nämä löysivät heti uuden kodin isosta lattialla seisovasta kukkamaljakosta, jonka olen raahannut Budapestistä asti.


Maku Kitchen Lifen sivuille pääset tästä.


perjantai 16. helmikuuta 2018

Laiskan/kiireisen äidin Nutella laskiaspullat


Hitsit mikä kiire ollut viime viikoina ja on jäänyt tämä blogikin ihan hunningolle, kun ei edes ole konetta ehtinyt kotona avaamaan. Laskiainenkin sitten jo mennä viiletti ja itse olin kuumeen ja vatsataudin kourissa silloin, joten jäi tämäkin postaus sitten kirjoittamatta silloin. Onneksi ehdittiin kuitenkin nauttimaan näistä kiireisen äipän laskiaispullista jo ennen kuin vatsatauti iski tai olisi jäänyt pullat syömättä.  
 
Tuli sitten todistettua, että saahan noista kaupan pakastepullistakin ihan syötäviä, kun laittaa rutkasti Nutellaa väliin ja kermassakin oiottiin pursotettavaan valmiskermavaahtoon, joten tuli kyllä oikein superhelpot laskiaispullat, mutta kyllä nämäkin meille ja varsinkin lapsille kelpasivat. Ehkä ensi laskiaisena sitten panostetaan pulliin vähän enemmän ja leivotaan ne itse ja käytetään aitoa kermavaahtoa. Niin ja ehdottomasti kyllä Nutellaa väliin. Eipä tarvitse enää kiistellä siitä, että laitetaanko hilloa vai marsipaania väliin, kun Nutella vie niin voiton noista kahdesta. Meillä ainakin tästä eteenpäin syödään vain enää Nutella laskiaispullia.
 
Ihanaa kun ensi viikolla saadaan nauttia hiihtolomasta ja itsekin olen kolmisen päivää lomalla lataamassa aukkuja. Jihaa!
 
Ihanaista hiihtoloman aloitusta kaikille!



perjantai 2. helmikuuta 2018

Tervetuloa helmikuu!


Terveisiä täältä lumen keskeltä. Eilisestä lumimyräkästäkin on selvitty ja nyt onkin sitten jo oiva lumiukkojen rakentamissää, kun iski mukava suojasää. No eipä lopu nyt ainakaan tarveaineet heti kesken, kun tuonne ulos vilkaisee. Aika monet ukot saadaan kyllä rakennettua. Eilen oli kyllä sellainen myräkkä, että huh huh. Onneksi työpaikallani on lämmin autotalli, joten ei tarvinnut autoa lähteä kaivelemaan lumen seasta kotiin päin lähtiessä. Ihan oli riittävästi se, että jäin autollani, joka oli vielä vuokra-auto, kiinni oman kodin sisääntuloramppiin. Ihan ei päästy kotipihalle asti, kun jämähdettiin lumihankeen. Aura-auto oli juuri vetänyt isot lumivallit ison tien ja meidän rampin välille ja ei olisi pitänyt ehkä lähteä edes yrittämään siitä läpipääsyä, mutta tulipahan sitten kokeiltua ja todettua, että siihen sitten jäätiinkin. Onneksi kävelymatka lumilapiota hakemaan ei ollut montaa kymmentä metriä enempää, joten eikun vaan hätävilkut päälle ja kaivamaan auto irti tuosta kinoksesta. Kyllähän se sieltä sitten lopulta lähtikin ja uusi yritys kotiintulon kanssa ja vahingosta viisastuneena otin kunnon lähtövauhdit, niin päästiin puskemaan lumivallien läpi omaan autokatokseen asti. Vähän aina pelottaa ajella vuokra-autolla, kun ei tunne autoa niin hyvin ja kun oma auto on vielä automaatti ja tämä vuokraversio oli manuaalivaihteinen, niin aika paljon sitä tuli alussa körröteltyä ykkösvaihteella ja ihmeteltyä, että miksi tämä auto ei kiihdy mihinkään, kunnes sitten taas blodi älysi, että ai niin, se vaihteiden vaihtaminen voisi auttaa aika paljon asiaa. Onneksi tänään sai taas oman autonsa alleen korjaamolta ja voi taas körrötellä = kaahailla hieman huolettomammin. Noissa vuokra-autossa tuo omavastuu vahingon sattuessa on aika korkea, joten pitää mennä aina kieli keskellä suuta sen kanssa ja toivoa, että selviää vuokra-ajan loppuun ilman kolhuja. Se sitten miksi oma autoni on taas kerran korjaamolla onkin sitten ihan eri juttu taas. Viimeksi auto oli nimittäin n. kuukausi sitten korjaamolla viikon verran ja nyt taas ja kummallakaan kerralla oma autoni ei edes liikkunut mihinkään eikä syy todellakaan ollut minussa, mutta minkäs teet kun silti vaan vahinkoja sattuu. Toivottavasti nyt ei tule kolmatta kertaa, kun rupeavat nuo korjaamon pojat jo antamaan kohta kantiskortin sinne.
 
Mutta hei ihanaista viikonloppua kaikille! Nautitaan näistä lumisista maisemista ja näiden krysanteemien ihanasta pinkin värisestä loistosta <3 




sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Testissä Muurikan sähkösavustin Pro



Meillä täällä pihalla tuprutteli viime viikonloppuna ihana savun tuoksu, kun kokeilin uutta Muurikan sähkösavustinta. Kristallinhohtoa Insta Storyssa näittekin sen jo ihan livenä toiminnassa ja minkälaista tuotosta siitä silloin tuli. Oi nami sanon vieläkin! 

Sain tämän uuden Muurikan sähkösavustimen pro-version testaukseen, jossa lämpötilaa pystyy itse säätämään eikä enää tarvitse savustinta sammutella välillä, vaan nyt pystyy itse kontrolloimaan lämpötilaa portaattoman lämpötilasäätimen avulla. Savustimen päällä on myös lämpömittari, josta näkee helposti savustimen sisällä olevan lämpötilan. Tehoja tästä laitteesta löytyy 1100 W.

Muurikan sähkösavustimet suunnitellaan, valmistetaan ja tarkistetaan Suomessa, mikä on tietysti iso plussa. Laite on ruostumatonta terästä ja seisoo omilla jaloillaan. Esivalmistelut ovat myös todella helpot. Etsit vain sopivan tasaisen paikan ulkona, josta saa liitettyä laitteen pistorasiaan ja laitat laitteen lämpenemään. Sen jälkeen pitäisikin miettiä, että mitä sitä sitten savustaisi. Oikestaan vain oma mielikuvitus on rajana. Merenelävien lisäksi voi savustaa myös lihaa, makkaraa, kasviksia ja tehdä myös jälkiruokia, joihin haluaa hienostuneen savun aromin.

Meillä on ollut mökillä käytössä jo monen monta vuotta kaappimallinen sähkösavustin ja joka kesä olenkin sillä savustetullut ahkerasti lohta uusien perunoiden kaveriksi. Nyt halusin kaupunkikotiin vähän pienemmän ja kätevämmän mallisen sähkösavustiminen, jonka saa helposti nostettua esille ja varastoon.  Vaikka nyt on tosiaan talvi, niin sehän ei ole mikään este sähkösavustimen käytölle. Toki savustaminen voi viedä vähän pidemmän ajan ja tehoja tarvitaan enemmän, jos ulkona on ihan hirmuisesti pakkasta, mutta tällaisella parin asteen pakkaskelillä savustaminen luonistui oikein hyvin ja lopputulos oli samassa ajassa valmista, mitä normaalissa uunissa. Erona vain on se, että uunissa et saa ruokaan sitä ihanaa hienostunutta savun makua, mitä savustimella saa. 

Lohi taitaa olla se yleisin savustettu ruoka ja lihan savustaminen on ainakin itselläni jäänyt ihan kokeilematta, vaikka monesti olen sitä miettynyt. Joten nyt päätin ruveta tuumasta toimeen ja aloitin uuden savustimen kokeilen kanan savustamisella. Hain kaupasta maustamattomia kanankoipia ja marinoin ne ensin barbeque marinadissa. Sitten esilämmitin savustinta täydellä teholla (3 teho), että se saavutti n. 180 asteen lämpötilan ja laitoin kanat muhimaan sinne n. 20 minuutiksi eli käytin sitä ensin ihan uunin tavoin. Tämän jälkeen lisäsin savustimeen vähän kostutetut savustuspurut ja parisen sokeripalaa tuomaan  väriä savustettavan ruoan pintaan. Kanat muhivat sitten vielä savustimessa n. 40 minuuttia ja saivat ihanan savustetun maun itseensä. Voi, että olivat myös hyviä. Älkää antako tuon tumman ulkonäön hämätä. Sisältä kana oli erittäin muhevaa ja syötiin ne leveiden lankkuperunoiden ja barbeque dipin kera. Nami! 

Seuraavan lihakokeilun voisinkin ottaa possun valmistamisen ja jos se menee nappiin, niin siitä voi siirtyäkin vaikkaa kalkkunaan tai jopa riistaeläimiin. Mielenkiinnolla odotankin jo seuraavaa kokeilua vesi kielellä. Tuo savustettu ruoka on vaan niin hyvää ja mikäs sen parempaa, kun se saa tuoreeltaa lämpimänä heti ruokapöytään.




Savustushaketta suositellaan laitettavaksi maksimissaan 2 dl ja tällä määrällä saikin hyvän savun maun kanoihin.


 Laitteen ritilä, rasvapelti ja purupelti ovat konepestäviä, joten laitteen puhdistamiseen ei mene hirmuisesti aikaa. Vinkkinä voisi kuitenkin antaa, että kannattaa suojata ritilän alla oleva ns. rasvapelti foliolla, niin se on helppo kääräistä pois pellin päältä ja heittää roskikseen eikä tarvitse sitä erikseen lähteä jynssäilemään.



Muurikan sähkösavustimen mukana tulee kätevä suojahuppu, jolla saa varastoitua savustimen siististi odottamaan seuraavaa käyttöä. Pakkauksen mukana on myös pieni pussi savustuspuruja, että pääsee heti savustamisessa alkuun ja pieni reseptivihko, josta pitääkin ottaa ohjeita kokeiluun.


 Ihanaa, että savustaminen on nykyään näin helppoa, että luonistuu ihan tällaiselta harrastelijaltakin. Tämä tulee olemaan ehdottomasti meillä käytössä ympäri vuoden.

Muurikan sähkösavustimista näet enemmän täältä klik.