torstai 17. helmikuuta 2011

Otoksia pikkumiehen huoneesta



Harjoittelin vähän uuden järjestelmäkameran käyttöä, jonka sain joululahjaksi. Ohessa muutama otos, joita napsin pikku miehen huoneesta. Mitenköhän sitä onnistuisi/oppisi ottamaan ihanan valoisia kuvia, joita kaikilla tuntuu olevan blogeissaan? Ihan en saanut vangittua kameraan sitä auringon valoisuutta, joka huoneessa vallitsi, mutta ehkä sitten joskus. Auttaisi varmaan jos joskus ehtisi lukemaan mukana tulleen käyttöoppaan ja opettelisi jonkun kuvankäsittelyohjelman käytön. Oliskos jollakin antaa vinkkiä ilmaisesta ja helposta kuvankäsittelyohjelmasta? Nyt saa kuitenkin tähän hätää kelvata nämä kuvat.

Huoneen sisustuksen väri lähti matosta. Pienen etsinnän jälkeen löysin kuin löysinkin kivan lastenhuoneen maton, jonka laatu oli ihan ok ja hintakin sattui olemaan vielä kukkaroon sopiva. Kummastutti muuten silloin mattoa etsiessä, että miten noita kivoja kohtuuhintaisia ja hyvänlaatuisia lastenhuoneen mattoja oli todella vähän. Joko niistä saa pulittaa maltaita tai sitten ne ovat niitä ohuita tekokuitumattoja, joihin on präntätty esim. Nalle Puhin kuva. Siis ei minulla ole mitään mm. Nalle Puhia vastaan, mutta niiden mattojen laatu ei ole kovinkaan hyvä. Halusin kuitenkin paksun ja kestävän maton, jonka päällä on kiva leikkiä.


Kehykset Disneyworldista Floridasta. Taulu löytyi kaapin perukoilta ja olin laittamassa sitä jo kirppikselle, kunnes huomasin, että tähänhän se sopii kivasti. Oikeanpuolimmainen kehys on vähän jo kärsinyt kun pikku miehen käsittelyssä siitä on väännetty jo Mikki ja Minni hahmot pois :(
  Alunperin tarkoituksena ei ollut tehdä huoneesta niin värikästä, mutta sattuma toisen jälkeen johti tähän väriskaalaan.Toisaalta puolustuksena voi sanoa, että lapsethan tykkäävät väreistä ja niitä nyt tässä huoneessa piisaa :) Ehkä sitten pikku Prinsessan huoneesta tulee joskus sellainen hempeä vaaleanpunainen. Alunperin huoneessa oli neutraalimmat verhot ja sitten kun sattumalta törmäsin juuri maton väriseen kankaaseen, niin pitihän nuo verhotkin uusia. 

Tämä superiso nalle sekä Minni löytyivät joskus kirppikseltä. Vievät aika paljon tilaa, mutta ovat jotenkin niin söpöjä.
Toisen kummastuksen aihe minulle oli, että missä ovat kaikki kivat lastensängyt? Esim. Jenkeissä on vaikka millä mitalla kaikkea kivaa, mutta täältä Suomesta ei kertakaikkiaan löydy mitään tai sitten minä olen todella huono etsimään. Kaikki sitä peruskamaa ja emme halunneet missään nimessä sellaista jatkettavaa lastensänkyä, joita joka kauppa täynnä. Pienen etsimisen jälkeen päädyimme sitten tähän Hollannissa valmistettuun Bobitan  sohvasänkyyn, joka peittää sopivasti sähköpatterin taakseen. Lisäsimme sänkyyn vielä Ikean irtolaidan, jonka voisi kohta jo ottaa poiskin. Ei ole kuitenkaan mikään kaunistus siinä, mutta estää hyvin tipahtamasta lattialle. Ostimme samalla kaksi samanlaista sohvasänkyä, mutta pienen neidin sänky odottaa vielä paketissa. Sängyn alle ostimme vielä kolme erillistä pyörillä toimivaa lelulaatikkoa. Pikku neidin sängyn alle tulee kaksi valkoista ja yksi hempeän vaaleanpunainen laatikko kunhan joskus saadaan se koottua. Pinnasänky kuitenkin neidille vielä tällä hetkellä tarpeellinen. Pikku miehen huoneeseen tulivat täysin valkoiset laatikot kun huoneen väritykseen sopivia sängynaluslaatikoita ei löytynyt. Toisaalta huoneessa jo kuitenkin sen verran väriä, että valkoinen väri on varmaan paras ja saahan ne joskus vaikka maalattua jos niikseen tulee. Kyseisestä Bobitan laadusta täytyy kyllä antaa erittäin pitkä miinus. Kaksi sänkyä patjoineen ja erillisine laatikoineen maksoi kuitenkin maltaita (n. 1.500 euroa) ja jouduimme useaan otteeseen reklamoimaan vioista ja avaamaan monta pakettia, jotta löytyisi sellaiset osat, joissa maalit kohdillaan. Luulisi tuon hintaiset tuotteet olevan sentään ok, mutta näköjään hinta ja laatu ei aina kulje käsi kädessä.


Pikku mies haaveilemassa. Keinumato on Lastenhuone.fi:stä.

 
Gantin, Tommy Hilfigerin ja Ralph Laurenin lastenvaatteet ovat ehdottomia suosikkejamme. Kaapit pursuvat niitä Jenkkireissujemme jäljiltä, mutta niistä sitten toiste lisää.
Nämä sisustustarrat ovat kyllä kiva keksintö. Vielä kun ne saisivat olla rauhassa tuolla seinällä :)

Näihin tunnelmiin on mukava lopettaa. Toivottavasti eksyt taas joskus tänne sivuilleni. Ja lopuksi täytyy vielä, todetä, että sais noi pakkaset jo pikkuhiljaa väistyä ja kevät tulla!

perjantai 11. helmikuuta 2011

Ikkunaostosten satoa!


Oltiin perheen kera sunnuntaina Salutorgetissa brunssilla, jota voin kyllä ehdottomasti suositella. Miljöö on mielestäni tunnelmallinen ja ruoka on yleensä aina hyvää. Brunssi koostuu alkuruoka buffasta ja sen lisäksi on pääruokana yleensä kaksi eri vaihtoehtoa ja sitten vielä ihana jälkiruokabuffa...nam! :) Noissa on vaan se vika, että aina tulee syötyä liikaa ja koko päivän on sitten kauhea ähky, mutta aina on tietysti syötävä ns. koko rahan edestä.

Brunssin jälkeen käytiin vielä pieni ikkunaostos kävelylenkki
Espalla.  Ollaan jo jonkin aikaa mietitty uutta piironkia eteiseen ja löytyihän se vihdoinkin. Sunnuntaina sitten kurkittiin Cobellon ikkunasta sisään ja tämä ihanuus pisti heti silmään. Piti heti maanantaina sitten soittaa ja varata se, ettei vaan joku ehdi ensin. Mitatkin sattuivat olemaan meille juuri passelit. Keskiviikkona tämä kaappi sitten sai uuden rakkaan kodin. Pikku mieskin totesi, että "on se hieno" ja lasten suustahan se totuushan aina tulee ;) Nyt kun vielä noi pienet kädet malttaisivat olla aukaisemasta lasista ovea ja ottamassa kaikki mukavat LASISET esineet sieltä pois. Täytenee ehkä teipata ovi kiinni tai laittaa jotain vähän kestävämpää tavaraa sinne esille.

Meillä oli ennen kaapin tuloa eteisessä isoäitini äidin vanha merimiesarkku, joka toimi hyvin istuintasona. Kyseisen merimiesarkun olen joskus pelastanut tätini luota maalta juuri ennen kuin se oli joutumassa polttopuiksi. Pienellä entisöinnillä siitä sain ihan kivan. Valitettavan usein sitä kuulee samanlaisia tarinoita, että ei noille tavaroille ole annettu mitään arvoa ja takkaan vaan :( No onneksi ehdin tämän pelastaa. Nyt pitäisi sille arkulle sitten keksiä joku toinen paikka kun ei sitä raaski kuitenkaan poiskaan laittaa.
Tämä kaappi löysi uuden rakkaan kodin!



Cobello on kyllä ehdottomasti meidän suosikki kauppa. Kaikkea ihanan valkoista. Ehkä tämä kaappi oli ensimmäinen askel kohti meidän valkoisempaa kotia. Seuraavaksi olisi ihana uusia ruokapöytä, mutta ehkä se sitten aikanaan kun lapset eivät enää hakkaa haarukalla siihen mukavia jälkiä ja maitoa ei kaadeta koko ajan pöydälle. Ruokapöytä tuolineen on sen verran tyyris hankinta kuitenkin, että ei sitä viitsi heti laittaa piloille. No nyt nautitaan ensin tästä valkoisuudesta.

Alla vielä muutama kuva Cobellon liikkeen tunnelmasta...aaah niin ihania! :)













(Kuvat Cobellon nettisivuilta.)