sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Ikäviä uutisia


Mitenkäs teillä on viikonloppu sujunut? Täällä ollut vähän synkät tunnelmat, kun isäni sai aivoverenvuodon torstaina ja oltiin viikonloppu sairaalatunnelmissa Turussa. Onneksi ennuste näyttää nyt jo paremmalta ja siirtyy tehostetulta osastolta tavalliselle osastolle ja edessä olisi kuntoutus. Toivottavasti hän tulee tuosta vielä kuntoon ja toimintakyky palautuu normaaliksi. Tässä iässä nuo vanhemmat rupeavat olemaan aika iäkkäitä ja sairauksia tuntuu tulevan nyt jo liukuhihnalta. Toisesta kun on toivuttu, niin toinen iskee. Juuri maaliskuussa isäni kiidätettiin sairaalaan, kun iski ihan tajuton kipu ja huomattiin verisuonipullistuma vatsalaukussa. No onneksi se ei ehtinyt puhkeamaan ja saatiin siihen laitettua ns. vahvikkeet, mutta sitten kävikin ilmi, että olikin hoidettu ihan väärä vaiva. Alkuperäinen vaiva olikin tulehtunut sappi ja isot sappikivet. No niitä ei sitten pystyttäkään enää silloin leikkaamaan, kun oli juuri tehty tuo toinen leikkaus. Lääkäri ei myöskään millään aluksi uskonut, että edelleen on kovaa kipua ja oltiin passittamassa jo suurinpiirtein kotiin. Todettiin, että kuuluu vaan leikkauksen jälkeisiin kipuihin. Onneksi isäni ei suostunut lähtemään kotiin, vaikka TYK:sistä siirrettiin jo terveyskeskuksen vuodeosastolle, jossa sitten lopulta tehtiin ultra kipujen vuoksi ja todettiin, että oho, taidettiin hoitaa väärä vaiva. Mutta onni onnettomuudessa tietysti, että tuo pullistuma tuli korjattua, koska yleensä niitä ei huomata, ennen kuin on myöhäistä. Huvittavaa tässä vielä on se, että tämä oli isäni kohdalla jo toinen hoitovirhe. Nimittäin hän meinasi kuolla keuhkoveritulppaan n. 12 vuotta sitten. Sitä kun hoidttiin vain keuhkokuumeena ja kuukauden ajan meni useita veritulppia sydämen läpi. Lopuksi hän sai massiivisen tukoksen ja oltiinkin jo teholla ja annettiin parisen tuntia elinaikaa. Onneksi isäni sydän kesti tuon ja saatiin pitää hänet vielä keskuudessamme. Olisihan se ollut ikävää, jollei lapsilla olisi ollut edes isoisää, kun exän puoleltakaan sellaista ei ole liiemmin näkynyt eikä ole pitänyt yhteyttä. Hän ei asu Suomessa ja lapset ovat tainneet tavata hänet vain pari kertaa vuosia sitten.

Vaikka Suomessa sairaanhoito on ensiluokkaista, niin tällaiset tilanteet pistävät kyllä ajattelemaan. Miten yhdelle ihmiselle voi osua jo kaksi hoitovirhettä lyhyen ajan sisällä. Toivottavasti sitä kolmatta ja kohtalokasta ei nyt tule ja kaikki menisi jatkossa hyvin.

Iloa kunkin viikkoon ja muistakaahan huolehtia läheisistänne! 





sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Takan lämpöä


Täällä on vietetty ihanan rentoa viikonloppua. On ollut baletti- ja kiekkotreenejä ja käyty vähän luistelemassakin. Pienimmäinen, 4 v oli ekaa kertaa luistimilla ja itkuisen alun jälkeen kaveri innostuikin luistelusta heti kättelystä, joten ollaan nyt kahtena päivänä käyty jo harjoittelemassa. Vielä on aikamoista haparointia, mutta eiköhän se tuosta ala harjoittelulla sujumaan.

Pitkästä aikaa, tai itseasiassa taisi olla viime talvi, kun takassa on ollut viimeksi tuli, joten olikin aika taas ottaa sekin käyttöön. Onhan se vaan niin mukavaa istua sohvalla ja nauttia takan lämmöstä ja tuijotella itse tulta, kunhan saa sen  ensin vaan syttymään. Vitsit, että olen kyllä niin huono sytyttäjä, vaikka perjantaina sainkin sen heti ensi yrittämällä palamaan. No lauantaina tarvittiin ainakin viisi sytystyspalaa ja silti meinasi koko ajan sammua. Kaikki ovien aukaisut, ilmastointi pienemmälle jne kokeiltu myös ja puutkin ovat yleensä suht kuivia. Huvittuneena muistelen viime talvea, jolloin olin varmaan kymmenen kertaa yrittänyt saada sitä syttymään ja aina sammui ja joka kerta tuprautti vielä savua sisälle. Sitten 9 v esikoinen tuli koulusta kotiin ja katseli vähän aikaa äitinsä touhua ja tarttui tuumasta toimeen ja saikin sen syttymään heti ensi yrittämällä. Siihen hän vaan totesi, että "katsos, että näin homma hoidetaan", hih! Meillä muna on jo fiksumpi kuin kana!

Mukavaa viikonlopun jatkoa! Saas nähdä, että saanko tuon takan tänään syttymään. 






lauantai 5. tammikuuta 2019

Sinne se meni


Toivottovati teillä on ollut onnistunut vuoden vaihtuminen ja uusi uljas vuosi on startannut hyvillä mielin. Täällä ainakin mennään innolla kevättä kohden ja uusi vuosi otettiin innolla vastaan. 

Vaikka loppiainen on vasta huomenna, niin innostuin jo siivoamaan joulun pois, vaikka vähän piti vielä jättää näitä ei niin jouluisia koristeita esille. Meillä siis jatkuu siis vielä hetkisen tämä valkoinen tunnelma ennen kuin nekin siivotaan keväisempien tieltä. Vitsit, että odotan, että saa taas ostaa tämän vuoden ensimmäiset tulppaanit. Niistä tulee aina niin keväiselle tuulelle, vaikka aika pitkä matka tässä vielä on kevääseen, mutta ollaan sentään jo voiton puolella, kun vuosi vaihtunut. Tästä onkin hyvä jatkaa hyvillä mielin uuteen uljaaseen vuoteen.

Ihanaa talvista viikonloppua!