sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Ikäviä uutisia


Mitenkäs teillä on viikonloppu sujunut? Täällä ollut vähän synkät tunnelmat, kun isäni sai aivoverenvuodon torstaina ja oltiin viikonloppu sairaalatunnelmissa Turussa. Onneksi ennuste näyttää nyt jo paremmalta ja siirtyy tehostetulta osastolta tavalliselle osastolle ja edessä olisi kuntoutus. Toivottavasti hän tulee tuosta vielä kuntoon ja toimintakyky palautuu normaaliksi. Tässä iässä nuo vanhemmat rupeavat olemaan aika iäkkäitä ja sairauksia tuntuu tulevan nyt jo liukuhihnalta. Toisesta kun on toivuttu, niin toinen iskee. Juuri maaliskuussa isäni kiidätettiin sairaalaan, kun iski ihan tajuton kipu ja huomattiin verisuonipullistuma vatsalaukussa. No onneksi se ei ehtinyt puhkeamaan ja saatiin siihen laitettua ns. vahvikkeet, mutta sitten kävikin ilmi, että olikin hoidettu ihan väärä vaiva. Alkuperäinen vaiva olikin tulehtunut sappi ja isot sappikivet. No niitä ei sitten pystyttäkään enää silloin leikkaamaan, kun oli juuri tehty tuo toinen leikkaus. Lääkäri ei myöskään millään aluksi uskonut, että edelleen on kovaa kipua ja oltiin passittamassa jo suurinpiirtein kotiin. Todettiin, että kuuluu vaan leikkauksen jälkeisiin kipuihin. Onneksi isäni ei suostunut lähtemään kotiin, vaikka TYK:sistä siirrettiin jo terveyskeskuksen vuodeosastolle, jossa sitten lopulta tehtiin ultra kipujen vuoksi ja todettiin, että oho, taidettiin hoitaa väärä vaiva. Mutta onni onnettomuudessa tietysti, että tuo pullistuma tuli korjattua, koska yleensä niitä ei huomata, ennen kuin on myöhäistä. Huvittavaa tässä vielä on se, että tämä oli isäni kohdalla jo toinen hoitovirhe. Nimittäin hän meinasi kuolla keuhkoveritulppaan n. 12 vuotta sitten. Sitä kun hoidttiin vain keuhkokuumeena ja kuukauden ajan meni useita veritulppia sydämen läpi. Lopuksi hän sai massiivisen tukoksen ja oltiinkin jo teholla ja annettiin parisen tuntia elinaikaa. Onneksi isäni sydän kesti tuon ja saatiin pitää hänet vielä keskuudessamme. Olisihan se ollut ikävää, jollei lapsilla olisi ollut edes isoisää, kun exän puoleltakaan sellaista ei ole liiemmin näkynyt eikä ole pitänyt yhteyttä. Hän ei asu Suomessa ja lapset ovat tainneet tavata hänet vain pari kertaa vuosia sitten.

Vaikka Suomessa sairaanhoito on ensiluokkaista, niin tällaiset tilanteet pistävät kyllä ajattelemaan. Miten yhdelle ihmiselle voi osua jo kaksi hoitovirhettä lyhyen ajan sisällä. Toivottavasti sitä kolmatta ja kohtalokasta ei nyt tule ja kaikki menisi jatkossa hyvin.

Iloa kunkin viikkoon ja muistakaahan huolehtia läheisistänne! 





4 kommenttia:

  1. No on sinun isällesi kyllä nyt sattunut ihan liikaa noita virheitä! Läheisen ihmisen sairastaminen on niin rankkaa seurata sivusta, joten voimia ja jaksamisia sinulle kaiken rumban keskellä! <3

    VastaaPoista
  2. Huh mitä hoitovirheitä, toivottavasti olette tehneet niistä viralliset valitukset! Pikaista paranemista isällesi ja voimia myös sinullekin <3

    VastaaPoista
  3. Aikamoisia hoitovirheitä. Meillä on myös lähipiirissä sattunut hoitovirheitä, ja niinkuin sanot, ne pistävät ajattelemaan... Isällesi toivotan paranemisia ja voimia teille kaikille <3

    VastaaPoista
  4. Ikävä juttu mutta toivotaan parasta ja paranemista myös isällesi. Hoitovirheet voivat olla kohtalokkaita. Minun isäni nivustyräleikkauksessa katkaistiin yksi valtio ja teimme siitä valituksen myöhemmin. Isäni oli jo ehtinyt unohtaa koko valituksen kun siihen tuli vastaus yli vuoden jälkeen "toimittu ihan asianmukaisesti ja vahinkoja voi sattua" eli mitään ei korvattu. Tsemppiä <3

    VastaaPoista

Ilahdun kommenteista!